Uusi alkoholilaki tärkeä maaseudullekin

Kansanedustaja Pekka Puska (kesk.) otti kantaa uuteen alkoholilakiin (MT 13.11.). Eräät Puskan väitteet kaipaavat kuitenkin oikaisua.

Hallituksen esitys uudeksi alkoholilaiksi on maltillinen. Kaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajaa esitetään nostettavaksi 0,8 prosentti­yksiköllä. Puska maalaa uhkakuvan, jossa enintään 5,5-­prosenttiset tuotteet tulevat kauppoihin keski­oluen rinnalle vielä halvemmalla.

Väite on harhaanjohtava. Vahvempien oluiden hinta tulee säilymään keskiolutta korkeammalla jo niiden kireämmän verotuksen vuoksi.

Hintaeron lisäksi suomalaisten makutottumukset varmis­tavat, että keskiolut säilyy ylivoimaisesti suosituimpana tuotteena. Taloustutkimuksen selvityksen mukaan keski­oluen kulutuksesta 13 prosenttia vaihtuisi nelosolueen. Myös ravintoloissa keskiolut on ollut yli 20 vuotta suosituin valinta. Viime vuonna yli 80 prosenttia ravintolamyynnistä oli enintään 4,7 prosentin vahvuisia oluita.

Toisin kuin Puska kirjoittaa, kaupan myyjiä edustava liitto PAM ei vastusta 5,5-­prosenttisten tuotteiden tuloa kauppoihin. Myöskään Pienpanimo­liitto ei vastusta uudistusta.

Huoli kansainvälisten panimoiden tulosta Suomeen on sekin liioiteltu: Niiden tuotteet ovat jo Suomen markki­noilla. Silti valtatuotteita ovat kotimaiset lagerit ja menekkiään kasvattavat kotimaisten pienpanimoiden tuotteet. Pienpanimoille merkittävin väylä kasvulle on pääsy kaupan valikoimiin.

Lakiuudistus on tärkeä myös suomalaiselle maaseudulle.Etelä-­Suomessa joka viides viljelty peltohehtaari kasvaa mallasohraa. Sen viljely työllistää yli 1 200 viljelijää. Heille laki­uudistus tarkoittaisi lisää töitä. Altian mukaan tarvitsisimme jopa tuhat hehtaaria lisää peltoalaa, jos myös valmistustapa­rajoite puretaan ja kaikki lonkero ja juoma­sekoitukset käyttäisivät kotimaista ohraa.

Kattavan myymäläverkon säilyminen on merkittävä asia maaseudun kannalta. Kylä­kaupat ovat usein keskeinen tekijä asuttavuudelle.

Lakiuudistus ei vaikuta vain oluen myyntiin, vaan asiakasvirran ja keskiostoksen kasvuun pienissä ruokakaupoissa. Kun vahvemman oluen ja lonkeron vuoksi ei tarvitse lähteä isoon keskukseen, ostetaan kyläkaupasta enemmän muitakin ruoka- ja päivittäistavaroita.

Alkoholinkulutus on vähentynyt vuosia, eikä känni­kulttuuria ihannoida. Laatu koros­tuu yhä useammin määrän sijaan kuluttajien valinnoissa.

Edes aukiololain purka­minen ja 15 uutta myynti­päivää eivät kääntäneet trendiä. Tänä vuonna alkoholin myynti kaupoissa on laskenut kaksi prosenttia. Suomalaiset ovat valmiita esitettyyn laki­uudistukseen.

Korjaus 17.11. klo 11.28. Poistettu ingressistä sitaatti, joka kuului toiseen mielipidekirjoitukseen eikä edusta Kari Luodon tai Päivittäistavarakauppa ry:n näkemyksiä.