Kaavoituksesta yhteiskunnan muutosajuri - Mielipidekirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Mielipiteet

Kaavoituksesta yhteiskunnan muutosajuri

Suomalaisella maankäytön suunnittelu- ja toteutus­prosessilla on pitkä perinne ja se on pohjana luotettavalle kiinteistöliiketoiminnalle. Kokonaisprosessi kaipaa kuitenkin merkittävää uudistamista, jotta se kykenee vastaamaan kansallisen kilpailukyvyn, kestävän yhdyskuntakehityksen ja julkisen sektorin resurssihaasteeseen.

Suunnittelun käytännöt ja lainsäädäntö on ravisteltava vastaamaan tulevaisuuden kysymyksiin.

Suomessa asemakaavan keskimääräinen ikä on noin 25 vuotta. Lähes puolet voimassa olevista asemakaavoista on siis valmisteltu ennen internetiä. Menossa oleva koronakriisi antaa esimakua, millaisten muutosilmiöiden keskellä elämme. Muutoksen yhtenä osana kaavoitus on nähtävä eri toimijoille lisäarvoa tuottavana palveluna, yhteiskunnan muutosajurina.

Nykyisellään maankäytön prosessit ovat vaikeasti hallittavia, sillä kaavoituksen eri tasojen roolit ovat epäselvät, samoin toimijoiden valta ja vastuu. Tämä vaikeuttaa rakennus- ja yhdyskunta­kehityshankkeita. Prosessin lopputulos tai aikataulu saattaa matkan aikana muuttua merkittävästi, mikä tuottaa epävarmuutta hankkeen kustannuksista.

Järjestelmä on erityisesti yksityisen tahon näkökulmasta hidas. Kaavoitusprosessi kestää keskimäärin kolmesta viiteen vuotta. Nykymaailman muutostahdissa tämä tarkoittaa sitä, että kun kaava on lopulta lainvoimainen, se on jo monilta osin vanhentunut.

Kansainvälisten kiinteistösijoittajien lähtöoletus on, että projekti pitäisi saada käyntiin viimeistään 1,5 vuoden kuluessa sijoittamispäätöksestä. Suomessa suunnittelu­prosessi kestää siis parhaassakin tapauksessa puolet liian kauan. Tällöin kansainvälinen raha suuntaa muualle, mihin Suomelle ei ole varaa. Esimerkiksi Ranskassa rakennuslupapäätös tulee käsitellä kolmen kuukauden kuluessa. Jos viranomainen lipsuu aikarajasta, rakentamisen voi aloittaa.

Epäselvyys ja kirjavat käytännöt heikentävät kansalaisten yhdenvertaista kohtelua. On syntynyt kunta-, kaupunki- ja seutukohtaisia lain tulkintoja, virastojen omia käytäntöjä ja toimijoiden suullisia sopimuksia, joiden takia järjestelmä on kankea ja pirstaleinen.

Pahimmassa tapauksessa jopa saman kaupungin eri osissa tai prosessin eri osavaiheissa lakia sovelletaan eri tavoin. Kasvukeskusten ja maaseutujen välillä saattaa olla suuriakin eroja siinä, miten maankäyttöä suunnitellaan.

Järjestelmä myös joustaa hankalasti nykypäivän muutos­trendeihin kuten verkko­kauppaan, energiatehokkuuteen, sähköisiin palveluihin tai kiinteistöjen jatkuvasti muuttuviin käyttötarkoituksiin. Esimerkkejä ovat esimerkiksi jatkuvasti kasvava tavaroiden nettikauppa ja kotiinkuljetus sekä älykäs sähköverkko.

Maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntöuudistus on parhaillaan käynnissä. Nyt on oikea hetki uudistaa koko maankäytön filosofia. Useiden kaavatasojen päällekkäisyydestä, estämisestä ja rajaamisesta tulee siirtyä mahdollistamiseen.

Tehdään kerralla kokonaisuutena tehokas muutospaketti: lakimuutos, digimuutos ja toimintakulttuurimuutos. Siirrytään strategiavetoiseen toimintaan, jossa valtio, maakunta, kaupungit ja kunnat laativat tarkentuvan strategian, joka saa muodollisen lainvoiman yhtenä kuntakaavana.

Sekä strategian että kuntakaavan luomisessa digitaalinen ja oppiva yhteiskunta voi käyttää osallistamisen, yhteiskehittämisen ja dynaamisen arvioinnin keinoja kaikkien sidosryhmien kesken.

Strategian laadintaan otetaan elinkeinoelämä mukaan esimerkiksi kauppakamarien kautta, kuten Ranskassa on tehty. Kaupunkiseutu- ja kunta­tason strategia toteutetaan eri toimijoiden kumppanuutena, jossa elinkeinoelämä sekä kaupungit ja kunnat tekevät vastuullista yhteistyötä. Tuloksena julkisen sektorin rooli vaihtuu staattisesta valvojasta aktiiviseksi valmentajaksi kohti yhteis­kehittämisen malleja.

Tampereen yliopisto on käynnistänyt maankäytön suunnitteluun kolmevuotisen PlanCity-tutkimushankkeen. Hankkeessa yliopisto toimii aktiivisesti kolmannessa tehtävässään, eli yhteis­kunnallisessa vaikuttamisessa tuottamalla lainuudistuksen tueksi tutkimustietoa ja tulevaisuuden visioita.

Tutkimuksemme pää­tavoite on tukea maankäytön suunnittelu- ja toteutusjärjestelmän uudistumista tehokkaaksi työkaluksi. Järjestelmän tarkoitus on edistää kestävää kehitystä ja hyvinvointiyhteiskuntamme kasvua.

Ympäristöministeriö on määritellyt MRL-uudistuksessa visionsa toimialaa haastavaksi. Nyt tarvitaan ainoastaan rohkeutta muuttaa toimintatapoja, jotka eivät enää vastaa riittävän hyvin nykymaailman tarpeita. Tarvitsemme prosessi­uudistuksen, joka johtaa täysimittaiseen modernin, asiakaslähtöisen, selkeän ja yhdenmukaisen järjestelmän käyttöönottoon maankäytön prosesseissa.

Mikä kaupunki tai kunta haluaa ottaa uudistuksessa edelläkävijän paikan?

Panu Lehtovuori

professori

Ari Ahonen

työelämäprofessori

PlanCity-tutkimusryhmä

Tampereen yliopisto

Nyt on oikea hetki uudistaa koko maan­käytön filosofia.

Lue lisää

Yksityinen omaisuus on jälleen uhattuna

Kaupungit ratkaisevat rakentamistoiminnan hiilijäljen

Omaisuuden suoja on murenemassa

Näitkö meren pinnalla mahdollisesti selkäevän? Moni uhanalaisen valaslajin Itämeressä havainnut erehtyy luulemaan näkemäänsä eläintä hylkeeksi