Maailma koronan jälkeen - Mielipidekirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Mielipiteet

Maailma koronan jälkeen

Pandemia on vallitsevan maailmanmallin tuotos. Vallitseva maailmanmalli perustuu fossiilipanoksiin: öljyyn, maakaasuun, kivihiileen ja niiden johdannaisiin.

Fossiilitalous on synnyttänyt ilmastonmuutoksen. Se on mahdollistanut halpojen ja tehokkaiden energiapanosten avulla globalisaation, kaupunkien kasvun, halpalennot, ehyiden ruokajärjestelmien pirstoutumisen ja näiden myötä koronan kaltaisten pandemioiden synnyn ja laajan leviämisen.

Maailmanmallin moottorina on ollut rahamääräisillä kustannuksilla mitattu kilpailu­etu. Vallitseva talousteoria suhteellisine etuineen on hyvin toimivan maailman teoria.

Rahamääräinen tuotanto­kustannusetu ei mittaa ympäristövaikutuksia, oikeuden­mukaisuutta, ihmisoikeuksia, ihmisten terveyden ja toiminta­kyvyn arvoa eikä planeetan kantokykyä. Pandemia on systeemin kosto.

Yhteiskunnat ja niiden erilaiset ruoka-, energia-, liikkumis- ja asumisjärjestelmät uudistuvat sykleinä. Kriisit tuhoavat. Ne vapauttavat resursseja tapojen, normien, tehtyjen uhrausten ja vakiintuneiden ajattelutapojen luomasta polkuriippuvuudesta.

Kullakin polulla eli regiimillä on yleensä vakaa kautensa, jolloin toiminnot tehostuvat ja yhdenmukaistuvat.

Regiimin loppuvaiheessa toisin toimiminen käy vaikeaksi ja ongelmat kasautuvat, kunnes jokin sisä- tai ulkosyntyinen kriisi tai kaaos päättää vakaan kehityksen kauden. Uusi kasvu jäsentää voima­varat ja toimintatavat ajoittain jonkin uuden maailmanmallin tai regiimin ympärille.

Korona on muutosoire. Se kertoo meille suuren muutoksen lähestymisestä ja avaa ikkunan seuraavaan maailmanmalliin. Korona tekee näkyväksi osan keskinäisriippuvuuksien hinnoittelemattomista ja huomaamattomista riskeistä.

Jos Kiina menee kiinni, nyky-­Suomi on pulassa. Ruoka-, energia- ja yhdyskunta­järjestelmämme ovat täysin riippuvaisia fossiilipanoksista, jotka ovat tuontitavaraa. Epävakaassa maailmassa toimintakyvyn säilyttäminen vaatii monenlaista omavaraisuutta. Silloin tarvitaan huonosti toimivan maailman teoriaa.

Korona kääntää katseet kaukaa lähelle. Kalliista kotimaasta löytyy rauhaa ja eksotiikkaa siinä missä halvasta kaukokohteestakin. Korona tyhjentää koulut ja oppilaitokset. Oppiminen muuttuu oppimisympäristöjä tärkeämmäksi. Rakenteiden merkitys himmenee ja prosessien merkitys kirkastuu.

Korona tutustuttaa meidät myös hajautuneeseen yhteiskuntamalliin, joka on seuraavan maailmanmallin mahdollinen ydin. Yhä suurempi osa työstä on asiantuntijatyötä ja paikanvalintavapaus yleistyy, kunhan organisaatiokulttuurit päivittyvät vähitellen nyky­aikaan.

Koronan myötä osa pääsee ja osa joutuu kokeilemaan etätyötä, joka on kuitenkin eristystä eikä aitoa etätyötä.

Bio- ja kiertotalous on hajautuneen yhteiskunnan ja talouden malli. Biolähteet ja kierrätettävä materia ovat hajallaan ja vaativat ammentajikseen laajaa toimijajoukkoa: luonnonvarojen hoitajia, materian kerääjiä ja kierrättäjiä, energian­tuottajia monissa muodoissa ja mittakaavoissa. Tästä suuresta muutoksesta korona ei vielä tuonut viestiä.

Korona on saanut ihmiset kuitenkin ajattelemaan nykymaailmaa uudesta näkökulmasta. Se on koronan selvästi merkittävin vaikutus. Millaisessa maailmassa oikein elämme? Millä on arvoa? Mikä on välttämätöntä ja tarpeellista? Mikä on omavaraisuuden merkitys? Missä kaikessa voimmekaan toimia toisin?

Korona on katalyytti, joka vahvistaa maailmanmallin muutosta. Tulevaisuuden kestävä yhteiskunta voi rakentua kohtuu-, bio- ja kiertotalouden periaatteille. Fossiilitalouden loppu asettaa rajat väestön ja kulutuksen kasvulle, rajattomuuden ajatukselle.

Teknologia ja politiikka ovat avainasemassa, kun siirrytään rajalliseen maailmaan. Uudessa maailmanmallissa maksimoitava hyöty ei ole vain vapaita yksilöllisiä kulutusmahdollisuuksia vaan myös aitoa ylisukupolvisuutta, tarpeettomasta luopumista, monipuolista omavaraisuutta sekä elämänhallinnan ja turvallisuuden tunnetta.

Maailmanmallin muutoksessa olemme pitkän polun alussa, jos muutos tapahtuu poikkeuksellisesti vähitellen ja rauhanomaisesti ilman kriisiä ja kaaosta.

Toinen vaihtoehto on rajumpi: kiistoja luonnon­varojen hallinnasta, ristiriitojen kärjistymistä sodiksi, ilmastopakolaisia, fossiilitalouden toimijoiden propagandaa ja vastarintaa, kehittyneisyyseroista ammentavan globalisaation avaintoimijoiden peliliikkeitä, uusien yhteenliittymien synnytyskipuja.

Korona on uuden maailmanmallin ensioire, kuumehelmi maailman ohimolla.

Tuomas Kuhmonen

tutkimusjohtaja

Tulevaisuuden tutkimus­keskus

Turun yliopisto (Vesanto)

Koronapandemia kertoo meille suuren muutoksen lähestymisestä ja avaa ikkunan seuraavaan maailmanmalliin.

Lue lisää

Kokoomuksen Autto vaatii hallitukselta turvaa talvimatkailuun: Hiihtolomien porrastus, tukea safariyrittäjille, muutoksia verotukseen

Suomessa 105 uuttaa koronatartuntaa – Tartuntojen lähde tiedossa Husin alueella vain murto-osalla

Perusopetuksen tulevaisuuteen uusia näkökulmia

Maski suojaa myös maalla