Onnellisen ruuan maa
Parhaatkin strategiat ja visiot jäävät vain savolaisittain sanottuna ”herrojen huaveiluiksi”, jos sitä ei seuraa aikataulutettu ja vastuutettu toimenpanosuunnitelma, kirjoittaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kolumnissaan.
Ruokasektori työllistää välillisesti jopa 320 000 ihmistä ja se tuotti vuonna 2021 kansantaloudelle yli 19 miljardia euroa arvonlisäystä. Kyse on siis yhdestä Suomen talouden kulmakivistä. Kuva: Johannes TervoLaajassa yhteistyössä ja kansalaisten kuulemisessa valmisteltu Kansallinen ruokastrategia on julkaistu. Päämääränä on, että vuoteen 2040 mennessä Suomesta tulee johtava kestävien ruokajärjestelmien kehittäjä ja uudistaja. Sen kulmakivinä ovat kannattavuus ja reiluus, huoltovarmuus, luonnon kantokyky, ruokakulttuuri ja hyvinvointi. Tavoite rakentuu vahvuuksiemme pohjalta, kuten huoltovarmuus, ruokaturva, teknologinen edelläkävijyyys ja osaaminen.
Ruokasektori työllistää välillisesti jopa 320 000 ihmistä ja se tuotti vuonna 2021 kansantaloudelle yli 19 miljardia euroa arvonlisäystä. Kyse on siis yhdestä Suomen talouden kulmakivistä.
Parhaatkin strategiat ja visiot jäävät vain savolaisittain sanottuna ”herrojen huaveiluiksi”, jos sitä ei seuraa aikataulutettu ja vastuutettu toimenpanosuunnitelma. Ruokastrategian toimeenpanoa seuraamaan ja kehittämään tulen asettamaan laajapohjaisen ruokaneuvoston. Ruokastrategian toimenpanosuunnitelma valmistuu laajassa yhteistyössä kevään aikana, ja se on tämän hallituksen huomenlahja seuraajalleen. Toimeenpanosuunnitelman perustana on maatalouden kannattavuus, sillä ilman onnellista tuottajaa ei ole mitään muutakaan.
Ruokastrategian toimenpanosuunnitelma valmistuu laajassa yhteistyössä kevään aikana, ja se on tämän hallituksen huomenlahja seuraajalleen.
Tämä hallitus on puolestaan toimeenpannut edellisen kauden parlamentaarisen tiekartan Maatalouden kestävän tuotannon ja kannattavuuden kehittämistavoitteista eli ns. Maka-raportin lähes kokonaisuudessaan, kun vielä elintarvikemarkkinalain uudistamisen II-osa ja hankintalaki annetaan eduskuntaan ensi vuonna. Elintarvikevaltuutetun tiedonsaantioikeuksia ja resursseja on jo parannettu sekä kilpailulakia muutettu.
Maka-raportin mukaisesti maatalouden tasausvaraus on kaksinkertaistettu 25 000 euroon jo heti hallituskauden alussa, tilusjärjestelyjä tuettu lisämäärärahoin vuosittain ja varmistettu EU-rahoituksen täysimääräinen tuloutuminen toimialasäästöistä huolimatta. Maksuaikataulut on pidetty viime kaudella sovitun CAP-suunnitelman mukaisesti ja kansallisten tukien ennakot otettu käyttöön.
Ruokavienti on kasvanut seitsemän prosenttia rakenteita ja kasvualustaa sekä maisteriohjelmia kehittämällä, ja siihen sekä TKI-rahoitukseen on satsattu vuosittain kymmenen miljoonaa euroa. Salmonellarahasto perustetaan ja pääomitetaan ja tuottajaorganisaatioiden syntymistä on tuettu CAP-rahoituksella. Lannoitestrategia ja kasvu- ja kuiviketurpeen tiekartta ovat työn alla. Ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmassa on huomioitu vesienhallintaa, kestävämpien kasvilajikkeiden ja viljelymenetelmien kehittämistä sekä pellon kasvukuntoa. Riskien hallintaa on tuettu myös veropoistolla.
Ruuantuotannon pitkän aikavälin strategian toteuttamiseksi ja kannattavan ruokajärjestelmän rakentamiseksi tarvitsemme yli vaalikautista parlamentaarista sitoutumista. Niinpä tulen kutsumaan kevättalvella kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat yhteiseen ruokapöytään keskustelemaan ja sitoutumaan yhteiseen työhön. Myös koko eduskunta pääsee keskustelemaan aiheesta strategian pohjalta annetavassa ruokapoliittisessa selonteossa.
Kaiken valmistelutyön keskellä on kuitenkin aika rauhoittua joulun viettoon. Sen sanoma muistuttaa meille tärkeimmästä: ”jos vain Joulun Lapsi saa saa sydämessäs asustaa, niin silloin joulu luonas aina on”.
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Kolumnin kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri, kristillisdemokraattien puheenjohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
