MT Jättinumero: MT.FI-sivuston kaikki artikkelit saatavilla 30.10.-1.11. ilman lukurajoituksia
Mielipiteet

Ruuan tuotanto- ja kulutustapojen on muututtava

Koronapandemialla on ollut valtava vaikutus siihen, miten elämme, teemme työtä ja olemme tekemisissä toistemme kanssa – jopa siihen, millaisena näemme tulevaisuuden.

Pandemia aiheutti aluksi terveydenhuollon kriisin, joka on sittemmin johtanut maailmanlaajuiseen taantumaan ja jonka vaikutukset tuntuvat monilla aloilla, myös maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa. Elintarviketurva on uhattuna eri puolilla maailmaa, ja monien on pärjättävä ilman kaikkein olennaisinta perushyödykettä eli ruokaa.

Turvallisen ja ravitsevan ruuan turvaaminen varsinkin vähävaraisille ja haavoittuvassa asemassa oleville yhteisöille on tärkeä osa koronapandemian torjuntaa. Maailman väestöstä lähes 690 miljoonaa ihmistä näkee nälkää. Määrä on kasvanut kymmenellä miljoonalla viime vuodesta. Pandemia voi hyvinkin lisätä määrää 83–132 miljoonalla.

Tapa, jolla nykyään tuotamme ja kulutamme ruokaa, ei voi jatkua. Maatalous tuottaa yli kymmenen prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Lyhyesti sanottuna: tuotantotapamme tuhoaa maapallon ja sen ekosysteemit.

Emme toimi tehokkaasti emmekä eettisesti: 36 miljoonalla EU:n kansalaisella ei ole joka päivä varaa laadukkaaseen ateriaan, ja silti viidesosa täällä tuotetusta ruoasta menee hukkaan. Terveydenhuollon kustannukset kasvavat kasvamistaan, koska yli puolet EU:n aikuisväestöstä on ylipainoisia. Tilanne on kestämätön, siihen on saatava muutos. Siksi onkin ruokittava muutoshalukkuutta.

Ursula von der Leyenin komissio on alusta lähtien sitoutunut muutokseen ja nähnyt ongelmat mahdollisuuksina. Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa komissio hyväksyi Pellolta pöytään -strategian. Se on suunnitelma, jonka avulla elintarvikejärjestelmistä tehdään kestäviä ja jossa tunnustetaan, että ihmisten terveys on riippuvainen terveistä yhteiskunnista ja terveestä planeetasta.

Kestävällä elintarvikejärjestelmällä on voitava tuottaa terveellistä ruokaa, johon kaikilla on varaa – niin normaaliaikoina kuin kriisitilanteissakin.

Euroopan on johdettava tätä muutosta. Pellolta pöytään -strategiassa esitetään selkeä suunta ja konkreettiset tavoitteet EU:n elintarvikejärjestelmän muuttamiseksi. Tavoitteena on puolittaa torjunta-aineiden ja mikrobilääkkeiden käyttö ja ravinnehävikki sekä nostaa luonnonmukaisen tuotannon osuus neljännekseen kaikesta tuotannosta vuoteen 2030 mennessä.

Tiedämme, että EU:n kansalaiset haluavat syödä terveellistä ja kestävästi tuotettua ruokaa. Varmistamme, että sellaista on tarjolla kaikkina aikoina.

Haluamme myös, että kansalaiset saavat kaiken mahdollisen tiedon, jonka avulla he voivat tehdä kestäviä valintoja ruokavalionsa suhteen. Sen vuoksi aiomme edellyttää helposti ymmärrettäviä pakkausmerkintöjä, joista käy ilmi, miten elintarvike on tuotettu ja mikä on sen ravintosisältö ja ympäristövaikutus.

Tavoitteemme ulottuvat myös EU:n rajojen ulkopuolelle. Aiomme edistää kestävämpiä viljely- ja kalastuskäytäntöjä, vähentää metsäkatoa, kasvattaa luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elintarviketurvaa ja ravitsemustilannetta, ja teemme sen kansainvälisen yhteistyön, kauppapolitiikan ja vihreiden allianssiemme avulla.

Kaikki tämä johtaa pitkälle meneviin muutoksiin. Ne eivät ole ilmaisia, mutta EU on mukana niiden rahoittamisessa. Pellolta pöytään -strategialla autamme EU:n maataloustuottajia, kalastajia ja elintarvikevalmistajia nousemaan kestävän tuotannon tiennäyttäjiksi ja saamaan oikeudenmukaisen osuuden sen tuotosta.

Samalla kun jatkamme koronaviruksen torjuntaa, meidän on tehtävä elintarvikejärjestelmästämme Pellolta pöytään -strategian avulla parempi, vahvempi ja reilumpi. Yhteiskuntamme ja planeettamme tarvitsevat sitä.

Maailman ravintopäivän tämänvuotinen teema – tuota ja ravitse yhdessä kestävästi – heijastaa hyvin EU:n toiminnan ydinajatusta.

Pellolta pöytään -strategian viitoittamana meidän on mahdollista päästä tavoitteeseen eli tuottaa terveellä ja vihreällä planeetalla terveellistä ruokaa kestävällä tavalla. Kansalaisilla ja maapallolla on siihen oikeus.

Stella Kyriakides

terveydestä ja elintarvike- turvallisuudesta vastaava EU-komissaari

EU:n kansalaiset haluavat syödä terveellistä ja kestävästi tuotettua ruokaa.

Lue lisää

Katso, kuinka koronatilanne on kehittynyt eri kunnissa – hallitus tiedottaa ravintoloiden kohtalosta suorassa lähetyksessä kello 15.15

"Kela jäädytti toiminnan 17.3. ja seuraavana aamuna jouduimme kotiuttamaan kaikki kuntoutettavat" – kuntoutuskeskuksissa vuosi on ollut vuoristorataa

"Tukipolitiikkaa pitäisi muuttaa radikaalisti, jos tavoitellaan ilmastopoliittisesti kestävää maataloustuotantoa", Luken tutkimusprofessori ei pidä uusia cap-ehdotuksia riittävän kunniahimoisina

THL: Suomessa raportoitu 196 uutta koronavirustartuntaa – Italiassa on osoitettu mieltä kiristyvien koronarajoitusten vuoksi