Mielipiteet

Viljelijöiden otettava paikkansa ruokakeskustelussa

Suomalaiset viljelijät tuottavat ravinteikkaita elintarvikkeita, kuten lihaa, munia ja täys­rasvaisia maitotuotteita. Heiltä kuitenkin puuttuu sosiaalisia verkostoja ja markkinakysyntään pohjaavaa viestintää tuotteidensa ainutlaatuisten ominaisuuksiensa viestimiseksi sekä uusien tuotteiden ja toimintatapojen innovoimiseksi.

Johtamassani tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan suomalaisen maatalouden tulevaisuutta yrittäjyyden näkökulmasta, olen havainnut, että maataloudessa tarvitaan yhteistyöhön pohjaavaa sosiaalista yrittäjyysajattelua, joka pitää sisällään kyseenalaistavaa episteemistä valppautta, laskutaitoa ja useisiin eri tietolähteisiin pohjaavaa disjunktiivista päättelyä.

Kyseenalaistava valppaus tarkoittaa epäluuloa, kun joku väittää jotain epätavallista, jolla on negatiivinen vaikutus omaan elinkeinoon. On esimerkiksi yleistä väittää, että maataloudella ja erityisesti karjalla on suuri vaikutus ilmastoon. Onko se totta? Tähän kysymykseen vastaaminen helpottuu käyttämällä laskutaitoa ja useisiin tietolähteisiin sekä näkökulmiin pohjaavaa poikkitieteellistä päättelyä.

Laskutaito tarkoittaa, että yksinkertaiset tosiseikat otetaan huomioon ennen päätöksentekoa. Me kaikki tiedämme, että yksi prosentti on pieni osuus. Se on fakta. Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat 0,1 prosenttia koko maailman päästöistä. Suomen maatalouden osuus Suomen kokonaispäästöistä on 12 prosenttia. Karjan osuus siitä on murto- osa. Suurin osa Suomen kasvihuonekaasuista on siis peräisin muista lähteistä.

Toimintaympäristön analyysin tulisi olla poikkitieteellinen. Kun esimerkiksi tarkastellaan maatalouden ja ilmaston välistä suhdetta, pitäisi ehkä ensin selvittää, mitä ilmasto tarkoittaa.

Eräs johtopäätös on, että ilmasto on monimutkainen kokonaisuus, jossa hivekaasut liikkuvat syklisesti ilmakehän, biosfäärin, kryosfäärin, hydro­sfäärin ja litosfäärin välillä. Keskeisin prosessi on hiilen kierto.

Maataloudella on oma hiilikiertonsa. Useimmat ihmiset ja erityisesti viljelijät tuntevat hyvin fotosynteesin käsitteen. Hydroksyylin hapettumista taas ei tunneta niin hyvin. Kun nämä kootaan yhteen, ne muodostavat biogeenisen hiilen kierron; 12 vuoden kuluessa lehmien röyhtäyksestä vapautuva metaani muuttuu hydroksyylioksidaatiolla hiilidioksidiksi. Kasvit taas kuluttavat saman verran hiilidioksidia fotosynteesin kautta. Hiili kiertää ympäri ja ympäri.

Toinen johtopäätös on, että ihmisen sukulinja alkoi ilmastonmuutoksen jälkeen, samoin kuin eläinperäisen ruuan kulutus. Ravinteikas ruoka, joissa on runsaasti muun muassa dokosaheksa­eenihappoa (DHA), sinkkiä ja hemirautaa, aiheutti aivojen laajenemisen. Tämä antoi tilaa uusille henkisille kyvyille, mukaan lukien kielen kehittymiselle sekä keskinäisen yhteistyön mahdollistavalle innovatiiviselle ajattelulle.

20 000 vuotta sitten, kun ilmasto koki toisen, mutta pienen muutoksen, esi-isämme käyttivät tätä sosiaalista verkostoitumiskykyä asettuakseen aloilleen, leipoakseen ensimmäisen leivän ja valmistaakseen ensimmäisen oluen.

Ja kun jamnakulttuurin ihmiset muuttivat Pontic- arolta Fennoskandiaan noin 4 500 vuotta sitten, uusi tekniikka hevosen ja vaunujen muodossa käynnisti prosessin maatalouden tehostamiseksi. Sittemmin tämä kumulatiivinen verkostoitumiskulttuuri kehittyi kaupungeiksi ja jätti maaseudun taakseen.

Sen paremmin maanviljelijät kuin asiakkaatkaan eivät ole tietoisia edellä mainitusta, koska heidän ymmärryksensä tilanteesta tulee yhdestä lähteestä, joka toistaa, että maatalous tuhoaa ilmastoa. Jotta tästä ajattelusta päästäisiin eteenpäin, viljelijöiden on verkostoiduttava mukavuus­alueensa ulkopuolella ja perehdyttävä moniin eri tutkimuslähteisiin.

Omassa verkostossani olen törmännyt asiantuntijoihin ilmansaasteiden ja maatalouden välisestä suhteesta sekä regeneratiivisesta maataloudesta. Nämä molemmat muuttavat maatalouden näkymiä.

Viljelijöiden on kuitenkin myös parannettava markkina­lähtöistä viestintäänsä tiedottaakseen kuluttajille paremmin tuotteidensa ainutlaatuisista myynti­argumenteista. Heidän tulisi myös vaikuttaa päättäjiin, jotta lapsille tarjoiltaisiin täys­rasvaista maitoa suomalaisissa kouluissa. Kansainvälinen tutkimus viittaa siihen, että sitä tulisi juoda kaksi annosta päivässä.

Peter Österberg

PhD, tutkimuspsykologi

Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellinen tiedekunta, taloustieteen laitos

Twitter: @Genlearnman

Viljelijöiden on verkostoiduttava mukavuusalueensa ulkopuolella ja perehdyttävä moniin eri tutkimuslähteisiin.

Lue lisää

Katso tästä, miten ilmastonmuutos jyllää maakunnassasi ja miten siihen aiotaan sopeutua – alkutuotannolle luvassa ongelmia, mutta myös mahdollisia etuja

Yle uutiset: Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisnuoret vaativat ilmastonmuutoksen hillitsemistä – mutta ei hinnalla millä hyvänsä

Uusi ilmastoraportti: Lumi ja pakkaset harvinaistuvat Etelä-Suomessa, sateet ja helteet lisääntyvät koko maassa – "Lämpöaallot ovat kohtalokkaampia kaupungeissa kuin maaseudulla"

Leppä kokoaa kriisityöryhmän