Kollajan altaasta on tehtävä päätös

Energia- ja ilmastopolitiikat ovat kietoutuneet vahvasti yhteen. Suomen tavoitteena on vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja samaan aikaan vähentää myös energiatuotannosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä.

Molempien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää huomattavaa lisäystä uusiutuvan energian tuotannossa.

Nykyisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitäisi luopua kivihiilen käytöstä kokonaan, puolittaa öljyn käyttö ja nostaa energiaomavaraisuus 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Paljon on jo tehty. Noin kymmenen vuotta sitten EU asetti Suomen tavoitteeksi, että uusiutuvan energian osuus pitäisi olla vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttia. Tavoite saavutettiin jo vuonna 2014.

Vaikka uusiutuvan energian osuus on kasvanut, on Suomi edelleen vahvasti riippuvainen tuontienergiasta. Fossiilisten polttoaineiden lisäksi Suomeen tuodaan sähköä pahimmillaan lähes kolmannes kulutuksesta. Sähköä tuotiin viime talvena ajoittain saman verran kuin Suomen ydin- ja vesivoimalat tuottivat yhteensä.

Energiaomavaraisuuden nostaminen edellyttää ennen kaikkea panostamista biopolttoaineisiin. Vaikka tuuli- ja aurinkoenergialla on toki oma merkityksensä, niillä ei energiatavoitetta saavuteta. Tuuli- ja aurinkoenergian tuottaminen edellyttää lisäksi säätövoiman lisärakentamista. Nopeasti käyttöön otettavan säätövoiman, vesivoiman lisärakentaminen tuntuu kuitenkin olevan hankalaa.

Jo puoli vuosisataa vireillä ollut Kollajan allashanke Pudasjärvelle on herättänyt kiivaita tunteita. Vuonna 1987 voimaan tullut koskiensuojelulaki ehti jo kuopata koko hankeen, mutta asia on jälleen vireillä. Pohjolan Voima aloitti vuonna 2007 uudet selvitykset altaan rakentamiseksi.

Hanke eteni vuonna 2014, kun Pohjois-Suomen elykeskus antoi lausunnon, jonka mukaan Kollajan allas ei turmele Natura-alueita.

Altaan rakentaminen jakaa vahvasti pudasjärveläisten mielipiteet. Viime vuoden maaliskuussa Pudasjärven kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen, ettei se kannata allashankkeen viemistä eteenpäin. Kaupunginvaltuusto puolestaan päätti yhden äänen enemmistöllä kannattaa hanketta.

Altaan rakentaminen edellyttää koskiensuojelulain muuttamista. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus joutunee vielä syksyn aikana päättämään osaltaan, rakennetaanko Kollajan allas vai ei.

Tällä hetkellä näyttää allashankeen tulevaisuus näyttää epävarmalta. Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, ettei hän kannata Kollajan altaan rakentamista (MT 10.8.).

Keskustassa altaan rakentamiseen suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti, mutta rakentaminen edellyttäisi paikallisen väestön vahvaa tukea. Pudasjärven valtuuston tiukka äänestystulos kertoo siitä, että vahvaa paikallista tukea ei hankkeella ole.

Keskustan eduskuntaryhmän lappilainen varapuheenjohtaja Markus Lohi on sitä mieltä, että ellei Kollaja tällä hallituspohjalla etene, ei kannata yrittää jatkossakaan. Lohi muistuttaa, ettei Pohjois-Suomen tulevaisuus lopulta ole kiinni siitä, rakennetaanko joku allas vai ei.

Vaikka Sipilän hallitus suhtautuisi myönteisesti allashankkeeseen, on hankkeen teillä vielä paljon esteitä. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistön mukaan lupia altaan rakentamiseen ei saataisi oikeuskiistojen vuoksi kymmeniin vuosiin.

Kollajan altaan rakentaminen lisäisi kotimaisen uusiutuvan energian tuotantoa. Se tukisi lisäksi muun muassa tuulivoiman lisärakentamista ja vahvistaisi huoltovarmuutta. Jos allas päätetään jälleen kerran kuopata, pitää esittää vaihtoehtoja. Energiapullasta ei voi ottaa vain rusinoita.

Riippumatta siitä, mihin lopputulokseen hallitus päätyy, on tärkeää että asiasta tehdään selkeä päätös.