Venäjä varauduttava pitämään ulkokehällä myös sodan jälkeen

Ratkaisutaistelut ovat vielä käymättä, mutta Ukrainaa tukeva länsi on vakavan paikan edessä. Hyvin yhtenäisen Nato-rintaman ongelmana on Saksa, joka empii panssarivaunujensa antamisessa Ukrainan käyttöön.

Monet pienet maat, kuten Suomi ja Ruotsi ovat puolensa valinneet. Molemmat maat myönsivät nyt Ukrainalle noin 400 miljoonaa euroa uutta tukea. Summat ovat mittavia, mutta tarpeellisia paitsi ukrainalaisille myös pohjoismaille itselleen.

Osallistumalla läntisen rintaman yhteiseen ponnistukseen sekä Suomi että Ruotsi osoittavat kyvykkyytensä ja sitoutumisensa läntisen sotilasliiton Naton tavoitteisiin, vaikka eivät vielä jäseniä olekaan.

Lisäksi molemmat pohjoismaat joutuvat tasapainottelemaan Venäjän lähimaina oman nykyisen ja tulevan turvallisuutensa välillä.

Mitä enemmän Ukraina murentaa Venäjää nyt, sitä heikompi itäisen suurvallan iskukyky on myöhemmin. Toisaalta Venäjä ei rajoiltamme mihinkään häviä. Sekä Ruotsi että erityisesti Suomi tarvitsevat vahvan oman puolustuksensa myös tulevaisuudessa.

Monet muutkin läntiset demokratiat ovat heränneet sodan vaiheeseen ja ilmoittaneet lisätuestaan Ukrainalle.

Muun muassa Yhdysvallat ilmoitti juuri 2,3 miljardin euron uudesta tukipaketista. Kiinnostavaa on myös Iso-Britannian ilmoitus antaa 14 taistelupanssarivaunua Ukrainan käyttöön.

Silti olennaisinta läntisen liittoutuman eheyden kannalta on vahvan talousmahdin Saksan saamaton toiminta. Sosialidemokraattisen liittokanslerin Olaf Scholzin johdolla Saksa on ollut haluton antamaan Leopard-panssarivaunujaan Ukrainan käyttöön.

Vaikka keskustelua käydään nyt liiaksikin juuri Leopardeista, Saksan horjuva kanta aseapuun on sekä saksalaisille että koko demokraattisiin arvoihin uskovalle Euroopalle ongelmallinen.

Uskooko Saksa Ukrainan sittenkin taipuvan venäläisen brutaalin ja siviilein tappamiseen perustuvan sodankäynnin edessä vai laskelmoivatko Scholz ja saksalainen elinkeinoelämä jo sitä, mikä on demokratian puolustamisen ja kansainväliseltä tyrannialta välttymisen hinta?

Riippumatta sitä, miten Ukrainassa käy, sodalla on jo yksi varma häviäjä. Venäjä on tuhonnut sekä taloutensa ja kansainvälisen uskottavuutensa nähtävissä olevaan tulevaisuuteen.

Mahdollisen rauhan jälkeenkin lännen on oltava valmiita pitämään Venäjää talouspakotteiden ja jäädytetyn diplomatian piirissä. Tämä koskee myös Suomea, joka lähialueena joutuu erityisen koville sekä taloudellisesti että sotilaallisesti.

Jos Saksa ei kykene nyt olemaan läntisen demokraattisen yhteisön vahva jäsen, sitäkin uhkaa nolo kohtalo.

Eurooppalaisena vaikuttajana Scholzin pitäisi uskaltaa puoluetoverinsa Sanna Marinin (sd.) tavoin tuomita selvästi Venäjän toimet. Mahdollisen taloudellisen hyödyn laskelmointi liian aikaisin kostautuu varmasti.

Sama pätee myös yrityksiin, jotka sodan jälkeen virittelevät yhteistyötä venäläisten kanssa. Ennen sotarikosten ja venäläisten julmuuksien selvittämistä kaupan käyntiä ja muutakin kansainvälistä kanssakäymistä on syytä välttää.