Kauppasopimukset uuteen muottiin

Maailman kauppajärjestö WTO on joutunut viime aikoina katsomaan sivusta, kun vuosien aikana rakennettu maailman kauppajärjestelmä on murentumassa pala palalta. Laajoja monenkeskisiä kauppasopimuksia ollaan neuvottelemassa uusiksi kahdenvälisiksi sopimuksiksi.

Pääarkkitehtinä muutoksessa on Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump. Hän lupasi jo vaalikamppailunsa aikana suojata yhdysvaltalaisia työpaikkoja ja teollisuutta epäoikeudenmukaiseksi kutsumaltaan kilpailulta.

Vielä ennen presidentinvaalia monet epäilivät, että kyse on vain vaalilupauksista, joita ei käytännössä toteuteta. Toisin on kuitenkin käynyt.

EU:n ja Yhdysvaltojen väliset vapaakauppaneuvottelut (TTIP) laitettiin Trumpin valinnan jälkeen hyllylle. Trump lopetti myös Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan välisen Nafta-sopimuksen. Suojellakseen Yhdysvaltojen hiipunutta terästeollisuutta Trumpin hallinto määräsi muun muassa Kiinasta, EU-maista, Kanadasta ja Meksikosta tuotavalle teräkselle tuontitullit.

Terästullien kohteeksi joutuneet maat asettivat vastavuoroisesti tulleja Yhdysvalloista tuotaville tuotteille. Laajan kauppasodan ainekset olivat koossa, mutta samaan aikaan Yhdysvallat on neuvotellut yksittäisten maiden kanssa tulevista kauppasuhteista. Uuteen kauppapolitiikkaan kuuluu, että Yhdysvallat tarjoaa yksittäisille kauppakumppaneille mahdollisuutta säästyä tullien korottamiselta.

Esimerkiksi EU ja Yhdysvallat sopivat, ettei EU:sta tuotavien tuotteiden tulleja nosteta lisää. Samalla EU lupasi ostaa Yhdysvalloista lisää soijaa ja nesteytettyä maakaasua.

Sen sijaan että Yhdysvallat olisi neuvotellut Nafta-sopimuksen uusiksi, se neuvotteli Meksikon ja Kanadan kanssa erikseen. Lopputuloksena on syntymässä uusi USMCA-sopimus. Kanada joutui pakon eteen, koska maata uhkasi autojen ja niiden osien tullien korotus 20–25 prosentilla. (MT 5.10.)

Yhdysvaltalaiset maidontuottajat kiittelevät sopimusta, mutta sovun maksumiehiksi ovat joutumassa kanadalaiset maidon- ja siipikarjantuottajat. Quebecin tuottajajärjestön entisen toiminnanjohtajan Hugh Maynardin mukaan potentiaalinen tulonmenetys Kanadan maitomarkkinoille on iso.

Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon uusi kauppasopimus heijastuu laajalle, myös Eurooppaan. Trumpin mukaan lopulta myös EU taipuu sopimuksiin, jotka ovat hyödyksi Yhdysvalloille. Vipuvarsi sopimuksen syntymiselle on sama kuin Kanadankin kohdalla: autojen ja niiden osiin liittyvien tullien korostusuhka.

Maksajan rooli uhkaa EU:ssakin langeta jälleen maatalouden kontolle. Yhdysvallat haluaa tuoda EU:hun soijan lisäksi enemmän muun muassa naudanlihaa. Yhdysvaltalaisten lähteiden mukaan maatalousneuvotteluissa on edetty "selvästi soijapapuja ja maakaasua pidemmälle". Trump totesi jo aiemmin, että EU olisi avannut ovensa yhdysvaltalaisille maataloustuotteille.

Vaikka unioni on tähän saakka ollut tiukasti tuonnin lisäämistä vastaan, on Euroopan komissio pyytänyt jäsenmailta mandaattia keskustella Yhdysvaltojen hormonivapaan naudanlihan tuontikiintiöstä uudelleen.

Vapaakaupan kiihkeimmät vastustajat tuskin odottivat, että Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi toteuttaisi heidän toiveensa ja rapauttaisi vuosikymmeniä WTO:n kautta rakennetun vapaakauppajärjestelmän. Lopputuloksena saattaa kuitenkin olla, että vastustajien pahimmat vapaakauppaan kohdistuvat pelot toteutuvat, mutta hyödyt vähenevät.

Nyt näyttää siltä, että kauppapolitiikkaan on syntymässä monenkeskisten kansainvälisten sopimusten sijaan entistä enemmän vahvemman oikeuteen perustuva järjestelmä. Se ei ole pienen, viennistä riippuvaisen maan etu.