Elvytyspaketista lisää kilpailukykyä

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi maanantaina alustavan suunnitelman, mihin hallitus aikoo suunnata EU:n elvytyspaketista tulevat rahat.

Vanhasen mukaan ohjelman 2,1 miljardista puolet käytetään ilmastohankkeisiin. Noin kolmannes rahoista käytetään tutkimukseen ja kehitykseen. Työllisyyteen ja työmarkkinoihin käytetään 170 miljoonaa euroa. Työnhaun palveluja pyritään sujuvoittamaan esimerkiksi edistämällä työperäistä maahanmuuttoa ja auttamalla kriisistä kärsineiden alojen toipumista.

Tämänhetkisen tiedon mukaan Suomi on saamassa EU:n elpymisvälineestä takaisin 2,9 miljardia euroa, josta 2,1 miljardista eurosta on nyt alustava suunnitelma. Puuttuva summa on tulossa muihin elpymisvälineen ohjelmiin, esimerkiksi maaseuturahaston ohjelmaan.

Yksityiskohdat ovat vielä auki, mutta lopullinen versio Suomen elvytysohjelmasta yksityiskohtineen pitää lähettää EU:lle huhtikuun loppuun mennessä. EU:n komissio arvioi suunnitelman, ja EU:n neuvosto hyväksyy sen ensi kesänä.

EU:n elvytyspaketin yhteydessä on puhuttu mahdollisesta moraalikadosta, eli käytetäänkö rahat tulevaisuuden rakentamiseen vai jatketaanko joissakin EU-maissa velkavetoista, holtitonta elämää entiseen malliin. Vastuu siitä, ettei rahoja käytetä "turhuuteen" on komissiolla ja EU:n neuvostolla. Ei riitä, että ne hyväksyvät jäsenmaiden suunnitelmat, niiden pitää valvoa, että suunnitelmia noudatetaan myös käytännössä.

Viime kesänä, kun sopimus tehtiin, Suomen piti saada 3,2 miljardia euroa. Siitä Suomen tukisumma on alentunut 2,9 miljardiin euroon. Paljonko Suomi lopulta saa, selviää vasta ensi vuonna. Suomen maksuosuus on 6,6 miljardia euroa, joka pitäisi olla maksettuna vuoteen 2058 mennessä.

Suomen saamaa osuutta on pienentänyt se, että taloutemme on tähän saakka selvinnyt koronasta odotettua paremmin ja muita maita vähemmällä. Suomen bkt supistui Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 2,8 prosenttia. Esimerkiksi Espanjan talous supistui 11, Italian 8,8 ja Ranskan 8,3 prosenttia. Maailmantalous supistui noin 3,5 prosenttia.

Koronatilanne ja rokotusten hidas eteneminen tuovat talouden kasvuarvioihin epävarmuutta, mutta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tuoreen arvion mukaan Suomen bkt kasvaa tänä vuonna kolme prosenttia. Elpymisestä huolimatta Suomen talouskasvu on jäämässä muista jälkeen. Voimakkaan elvytyksen ansiosta maailmantalous kasvaa tänä vuonna liki 6 prosenttia. Euroalueen tämän vuoden talouskasvuksi Etla ennakoi 4,7 prosenttia ja Kiinan 8 prosenttia.

EU:n elvytyspaketin koko on 750 miljardia euroa. Se on paljon, mutta kaikki on suhteellista. Yhdysvalloissa edustajainhuone hyväksyi viime viikolla 1 900 miljardin euron elvytyspaketin. Jo aiemmin Yhdysvalloissa on päätetty ainakin 2 500 miljardin euron koronatukipaketit.

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola arvioi, että ennenäkemätön elvytys laukaisee globaalin kilpajuoksun. Hänen mielestään Suomi pärjää digivihreässä kilpajuoksussa, jos pelaamme korttimme nyt hyvin. Hirvolan mukaan maanantaina esitellyssä paketissa on siihen hyviä aineksia.

Kilpailukyvystä huolehtiminen on tukipakettien kiihdyttämässä globaalissa kilpajuoksussa ensiarvoisen tärkeää, jotta yritykset uskaltavat investoida ja luoda työpaikkoja Suomeen. Jos elvytyspaketin avulla saadaan investointeja liikkeelle, vaikutus moninkertaistuu.

Suurista summista puhumisen sijaan on tärkeää, että rahat käytetään viisaasti. Erityisen tärkeää se on, jos velat aiotaan joskus maksaa takaisin.

Ennenäkemätön elvytys laukaisee globaalin kilpajuoksun.