Kilpailulakia pitää päivittää nykyaikaan

Ei ole mikään uutinen, että maataloustuottajat ovat ahdingossa tuotantosuunnasta riippumatta. Vaikka syitä vaikeaan tilanteeseen on monta, niin yksi suurimmista syistä on jatkuvasti koveneva kansainvälinen kilpailu.

Suomalaiset tuottajat ja elintarviketeollisuus kilpailevat avoimilla markkinoilla monta kertaa suurempien kansainvälisten yritysten kanssa. Oman lisänsä vaikeuksiin tuovat isot kauppaketjut, joiden neuvotteluvoima tuottajien ja teollisuuden suuntaan on todella vahva.

Tuottajien pyrkimykset vahvistaa omistamiensa yritysten kilpailukykyä ovat osoittautuneet käytännössä vaikeaksi. Esteenä on nykyinen kilpailulaki. Uusia yhteistyömahdollisuuksia ei uskalleta kilpailulain pelossa edes suunnitella.

Suomalaisten osuuskuntapohjaisten elintarvikeyritysten ongelmana on, että ne ovat liian suuria Suomeen mutta liian pieniä eurooppalaisessa mittakaavassa. Esimerkiksi Valio on törmännyt tähän ongelmaan jo monta kertaa.

Viimeksi Valio törmäsi kilpailulakiin, kun Markkinaoikeus langetti Valiolle noin vuosi sitten 70 miljoonan euron sakon, koska oikeuden mukaan Valiolla oli yksityiskohtainen suunnitelma Arla Ingmanin syrjäyttämiseksi maitomarkkinoilta.

Aikaisemmin Kilpailu- ja kuluttajavirasto oli todennut, että Valio käytti määräävää markkina-asemaansa väärin, koska se myi kulutusmaitoa kaupalle liian halvalla.

Liha-alalla on puhuttu jo 1950-luvulta lähtien osuusteurastamoiden yhdistymisestä. Niin sanottu Liha-Finlandia on edelleen syntymättä, vaikka alalla on toki tapahtunut muuten erittäin paljon rakenneuudistuksia.

Keskustelu liha-alan yhteistyön lisäämisestä on jälleen ajankohtainen, koska lihantuottajat ovat vakavissa talousvaikeuksissa. MTK:n toisen puheenjohtajan Mauno Ylisen mielestä jotakin liha-alalla täytyy tapahtua ja äkkiä. Tukien varaan ei voi tuudittautua, joten Ylisen mukaan ainoa vaihtoehto nykyisessä tilanteessa on, että markkinoilta saadaan lisää hintaa. (MT 29.4.)

Itikan Esa Kaarto, Lihakunnan Jyrki Rantsi ja LSO:n Matti Murto ovat Ylisen kanssa samaan mieltä, mutta Atrian ja HK Scanin yhteistyön lisääminen törmää heidän mukaansa kilpailulakiin.

Tuottajien edusmiehet ovat oikeassa, sillä Jarno Sukanen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta myöntää, että mahdollinen yhteistyö kiinnostaisi kilpailuviranomaisia. Kilpailuviranomaisia kiinnostaisi myös Atrian ja HK Scanin omistajaosuuskuntien mahdollinen yhdistyminen.

Ongelmana on kilpailulain tulkinta markkina-alueesta. Kilpailuviranomaisten tulkinnan mukaan relevantti markkina-alue rajoittuu Suomeen, vaikka todellisuudessa kilpailua käydään ruuan tuotannossa koko EU:n alueella. Suomalaiset yritykset joutuvat kilpailemaan monta kertaa suurempien yritysten kanssa myös kotimaassa.

Nykyinen kilpailulain tulkinta johtaa siihen, etteivät suomalaiset yritykset pääse kasvamaan niin suuriksi, jotta ne pystyisivät kilpailemaan tasapäisesti kansainvälisillä markkinoilla.

Suomen mittakaavassa suuri yritys voi eurooppalaisessa mittakaavassa olla korkeintaan keskikokoinen. On aivan selvää, ettei Suomen mestari pääse näillä säännöillä Euroopan mestaruuskisoissa edes loppukilpailuun.

Markkinoiden toimivuuden kannalta on hyvä, että on olemassa yhteiset säännöt. Säätelyä pitää kuitenkin muuttaa toimintaympäristön muutoksen tahtiin. Avoimessa kansainvälisessä kilpailussa ei voi menestyä, jos joutuu noudattamaan suljetun talouden sääntöjä.

Tuottajien pitää myös itse katsoa peiliin. Onko tuottajien omistamia yrityksiä hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla? Kuuluuko osuuskuntataustaisissa osakeyhtiöissä omistajan ääni?

Tärkeintä on kuitenkin miettiä, mitä pitää tehdä tulevaisuudessa.