Välikysymys jätti viljelijän ymmälleen

Maataloudesta käyty välikysymyskeskustelu eduskunnassa oli erikoinen näytelmä. Sekä oppositio että hallitus olivat samaa mieltä siitä, että suomalaiset tilat tarvitsevat nopeaa tukea. Talousahdingossa kamppailevat maatalousyrittäjät ovat tästä kaikesta ymmärryksestä ymmällään. Jos kaikki ovat samaa mieltä, miksi tukea ei tule?

Opposition välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja kristillisten Peter Östman iski suoraan hallituksen heikkoon kohtaan. Kun kaikki tiesivät Mavin maksatukseen liittyvät ongelmat, tilojen muutenkin heikon markkinatilanteen ja poliittisten Venäjä-sanktioiden aiheuttaman akuutin kriisin, miksi hallitus ei hoitanut maatalouden asiaa jo toukokuussa lisäbudjetissaan, Östman kysyi.

Hyvää vastausta ei hallitukselta vieläkään kuultu. On selvää, että Talvivaaran kaivoksen ongelmat yhdessä turvapaikanhakijavyöryn kanssa oli pakko hoitaa, mutta kuten RKP:n Mats Nylund kiteytti: Terrafame olisi selvinnyt syksyyn, viljelijät eivät.

Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen sivalsi vielä suoraan maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista (kesk.) viljelijöiden unohtamisesta. Sarkkisen mukaan on ennen kuulumatonta ja historiallista, että keskusta unohtaa perinteisen kannattajakuntansa ytimen.

Moni keskustalainen oli opposition kanssa itse asiassa aivan samaa mieltä. Päähallituspuolue keskustan Jari Leppä totesikin ryhmäpuheessaan suoraan, että hallituksen on pikaisesti hoidettava tuottajan asia kuntoon. Tämän enempää hallituspuolueista käsin ei voi hallituksen kaatamiseen tähtäävää välikysymystä myötäillä.

Huomioitavaa on, että sosialidemokraatit eivät allekirjoittaneet välikysymystä. Silti puolueesta on nyt kuultu maataloutta ymmärtäviä puheenvuoroja. Kuitenkin puolueen kärkiviesti oli suunnattu lähinnä hallituksen omaa toimintakykyä vastaan. SDP ihmetteli muun muassa, miksi hallitus byrokratian purussaan vain sotkeutuu oman hallintonsa kiemuroihin.

Huolimatta välikysymyksen saamasta laajasta yhteisymmärryksestä, hallituksen toimintakyky asiassa ei aivan räjähtävältä vaikuta. Tiilikainen ei keskustelun yhteydessä luvannut käytännössä mitään uutta.

Hallitus toisti vauhdittavansa valtion elintarvikehankintojen suuntaamista kotimaiset kriteerit täyttävään tuotantoon. Myös tilojen mahdollisuudet käyttää biopolttoainetta energiaomavaraisuutensa kohentamiseksi näyttävät etenevän.

Tiilikainen lupasi hallituksen kriisitukipaketin tulevan syksyllä. Samalla hän hillitsi odotuksia sen laajuudesta. Huomionarvoista oli myös kokoomuksen tuoreen puheenjohtajan Petteri Orpon muistutus varojen niukkuudesta. Tulkinta lienee jo tässä vaiheessa, että hallituksen toimet ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä. Pahinta on, että hallitus tuntuu itsekin olevan tätä mieltä.

Silti maataloustuottajalla on täysi oikeus odottaa enemmän. Tukien maksatukseen liittyvät ongelmat pitää pystyä hoitamaan paremmin. Lisäksi maatalousviranomaisten mahdollisuutta aidosti tukea viljelijöitä on parannettava. Haitaksi ei olisi myöskään, jos maatalouden kiinteistöverotukseen tulisi helpotuksia.

Olennaista olisi myös valmistella seuraavien vuosien maatalouspolitiikkaa nykyistä kestävämmälle pohjalle. Huoltovarmuuden, kotimaisen laadukkaan ja puhtaan elintarvikeketjun turvaaminen ja maakuntien elinvoiman vahvistaminen on nähtävä kokonaisuutena, josta halutaan pitää huolta. Huomiota kannattaa edelleen kiinnittää myös alkutuotannon asemaan kaupan ja teollisuuden rinnalla. Ei ole luonnonlaki, että tuottaja on kaupan ja teollisuuden armoilla. Hallitus voi halutessaan vahvistaa viljelijän asemaa. On vaikea nähdä, miksi se ei tekisi niin.