Kaikki ei muutu Bidenin myötä

Vaikka ääntenlasku Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa on edelleen kesken, näyttää selvältä, että Joe Bidenistä tulee Yhdysvaltojen seuraava presidentti. Hän on jo valmistautumassa tehtäväänsä ja on aloittanut oman hallintonsa rakentamisen.

Euroopassa Bidenin uskotaan tuovan Yhdysvallat takaisin kansainvälisiin neuvottelupöytiin ja jäseneksi eri yhteisöihin, joista Trump ehti neljän vuoden aikana lähteä. Trumpin johdolla maa erosi muun muassa Maailman terveysjärjestöstä WHO:sta ja irrottautui Pariisin ilmastosopimuksesta.

Trump on myös neuvotellut kauppasopimuksia uudelleen sekä lopettanut muun muassa EU:n ja Yhdysvaltojen väliset vapaakauppaneuvottelut (TTIP) ja asettanut erilaisia tulleja Yhdysvaltoihin tuotaville tuotteille. Maailman kauppajärjestö WTO on joutunut katsomaan kauppaneuvotteluja katsomosta.

Vaikka Bidenin odotetaan tuovan kauppasuhteisiin myönteistä kehitystä, varmaa se ei kuitenkaan ole. Yhdysvallat ensin -ajattelu ei ole välttämättä katoamassa.

EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteiden ongelmista kertoo muun muassa se, että EU asetti viimeksi tällä viikolla uusia tuontitulleja yhdysvaltalaisille tuotteille. Tullit ovat osa kauppakiistaa, joka liittyy lentokonevalmistajien yhdysvaltalaisen Boeingin ja eurooppalaisen Airbusin valtiontukiin.

EU:n kauppasuhteista vastaava komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis korosti uusien tuontitullien asettamisen yhteydessä, että EU on valmis luopumaan niistä heti, kun Yhdysvallat luopuu omistaan.

TTIP-sopimuksessa kiistakysymyksenä oli erityisesti se, että EU halusi suojella autoteollisuuttaan ja Yhdysvallat halusi maataloustuotteitaan EU:n markkinoille. Samat asiat ovat esillä myös EU:n ja niin sanottujen Mercosur-maiden välisissä vapaakauppaneuvotteluissa. Mercosur-maat haluavat tuoda lisää EU-maihin maataloustuotteita ja EU haluaa viedä autoja.

Sekä TTIP- että Mercosur-neuvotteluissa ovat olleet vaikeita kysymyksiä muun muassa EU:ssa voimassa olevat ruuantuotannon vaatimukset. EU:n omilta vaatimuksilta katoaa pohja ja oikeutus, jos se sallii tuontiruualle alhaisemmat tuotantovaatimukset kuin EU:ssa tuotetulle.

Euroopan maataloustuottajien kattojärjestön Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen uskoo, että EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhde pysyy pitkälti entisellään. Hänen mukaansa moni asia pysyy ennallaan, koska kaupalliset intressit ovat samoja sekä demokraateilla että republikaaneilla. Pesosen mukaan on kuitenkin hyvä asia, että Bidenillä on yleisnäkemys Euroopasta ja Suomesta. (MT 11.11.)

Biden on ilmoittanut olevansa kaikkien yhdysvaltalaisten presidentti. MTK:n kansainvälisten asioiden johtaja Juha Ruippo muistuttaa, että Biden joutuu tekemään paljon töitä voittaakseen yhdysvaltalaisten viljelijöiden luottamuksen.

Helsingin yliopiston tutkijan Markku Ruotsala puolestaan arvioi, ettei Biden onnistu yhdistämään kansaa, mikäli hän toteuttaa demokraattien vaaliohjelman. Siinä olevissa arvokysymyksissä on Ruotsalan mielestä asioista, joita Trumpin äänestäjät, eivätkä kaikki Bideniäkään äänestäneet voi hyväksyä. (IL 9.11.)

Kansan jakaantumisessa ja taloudessa riittää tekemistä, mutta Bidenin ensisijainen haaste on koronapandemia ja sen saaminen aisoihin.

Bidenen tulevaan politiikkaan vaikuttaa halun lisäksi myös mahdollisuudet sen toteuttamiseen. Trumpin valtakausi jatkuu vielä lähes kolme kuukautta. Vallanvaihdonkin jälkeen Bidenin politiikka saattaa törmätä kongressiin. Demokraattinen puolue on varmistanut enemmistön kongressin edustajainhuoneessa, mutta senaatin lopullinen paikkajako ratkeaa vasta tammikuussa.

Bidenin ensisijainen haaste on koronapandemia ja sen saaminen aisoihin.