Talouden perusta pidettävä vahvana

Suomen talous on selvinnyt vuosia jatkuneesta talouskriisistä suhteellisen, jopa yllättävänkin hyvin. Viikko sitten luottoluokituslaitos Moody´s säilytti Suomen ainoana euromaana puhtaana kolmen A:n luottoluokituksen maana.

Suomella on monta etua suhteessa muihin euromaihin. Esimerkiksi suomalaiset pankit ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, koska ne ovat keskittyneet lähinnä kotimaahan eikä niillä ole suuria riskejä euroalueella.

Suomen vahvuutena on myös se, että merkittävä osa viennistä suuntautuu euromaiden ulkopuolelle. Viennistä riippuvalle maalle on hyötyä heikentyvästä eurosta.

Venäjä on Suomen tärkein euroalueen ulkopuolinen vientimaa, ja maa oli viime vuonna Suomen suurin kauppakumppani. Tärkeimpiä vientituotteita ovat olleet elintarvikkeet ja tekstiilit.

Venäjän tavarantuonnin arvoidaan kasvavan edelleen, koska maan vahvan talouskasvun arvoidaan jatkuvan. Venäjän jäsenyys maailman kauppajärjestössä WTO:ssa tukee todennäköisesti Suomen vientiä.

Suomen kannalta on myönteistä, ettei työttömyys ole lähtenyt monien muiden maiden tavoin kasvuun. Työttömyys jopa väheni kesäkuussa puoli prosenttiyksikköä viime vuoteen verrattuna. Se on hyvä saavutus, vaikka työllisyysaste ei parantunutkaan.

Vaikka talouskriisistä on vaikea löytää hyviä puolia, hyödyttää korkotason alhaisuus Suomea. Vielä vähän aikaa sitten Suomen pitkien valtionlainojen korko oli noin neljä prosenttia. Tällä hetkellä se on noin kaksi prosenttia. Valtio säästää nykyisellä 80 miljardin euron velkamäärällä korkomenoista, ainakin teoriassa, 1,6 miljardia euroa vuodessa.

Vaikka Suomen tilanne suhteessa moniin muihin maihin on hyvä, on jatkossakin oltava tarkkana. Valtion velkaantuminen jatkuu edelleen, eikä euroalueen tilanteeseen näytä löytyvän nopeaa lääkettä.

Euroalueen ongelmat vaikuttavat vahvasti Suomenkin vientiin. Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomisti Juha Vartia arvioi viime viikolla Nelosen uutisissa, että Suomen vientikaupasta puuttuu vuoden 2008 tasoon verrattuna 20 miljardia euroa. Vähennyksestä merkittävin osa tulee euromaista.

Jo vuosia jatkunut talouskriisi näkyy suomalaisten asenteissa. Suomalaisten luottamus talouteen oli Tilastokeskuksen viime viikolla julkaiseman kuluttajabarometrin mukaan heikko.

Pessimismi näkyy erityisesti luottamuksessa maan talouden kehitykseen. Oman talouden heikkenemistä pelkää noin 17 prosenttia.

Heikko luottamus talouskehitykseen näkyy myös siinä, että suomalaisten mielestä nyt on hyvä aika säästämiselle. Säästäväisyys on sinänsä hyvä asia, mutta talouskasvun ylläpitämisen kannalta se on myrkkyä. Talouskasvu on ollut jo vuosia yksityisen kulutuksen varassa.

Tulevaisuuden kannalta on huolestuttavaa, että aloittaneiden yritysten määrä väheni tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes 30 prosenttia viime vuoden alkuun verrattuna.

Ongelmista huolimatta talouden perusteita ei saa päästää rapautumaan, vaan omia vahvuuksia pitää vahvistaa. Suomen keskeisiä vahvuuksia ovat edelleen metsä- ja metalliteollisuus. Vahvuuksiin kuuluvat myös luonto, puhdas maatalous, mineraalit sekä koulujärjestelmä.

Yksi tulevaisuuden megatrendeistä maailmassa on vihreä kasvu. Suomella on hyvät luontaiset edellytykset olla yksi johtavista vihreän kasvun maista. Tässä onnistuminen edellyttää käpertymisen sijaan rohkeita investointeja tulevaisuuteen.