Hallitus teki hätäisen päätöksen

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus yrittää lämmittää uudelleen pahoin pohjaan palanutta kuntauudistussoppaa lisäämällä siihen uusia aineksia.

Hallituksen sosiaali- ja terveyspoliittinen ministeriryhmä päätti torstaina, että nykyiset 20 sairaanhoitopiiriä lakkautetaan. Niiden tehtävät jaetaan kunnille ja erityisvastuualueille.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) mukaan uudistuksen tavoitteena on integroida perus- ja erikoisterveydenhoito vahvempiin yksiköihin. Tähän tarvitaan hänen mielestään vahvat kunnat.

Uudistuksen sisältö on vielä hämärän peitossa, mutta näyttää siltä, että kuntien ylläpitämien terveyskeskusten tehtävät lisääntyvät. Risikon mukaan erityisvastuualueiden roolia ei ole tarkoitus vahvistaa. Sairaanhoitopiirien tehtävät siirtynevät uudistuksen myötä suoraan kuntien vastuulle.

Erikoissairaanhoito joudutaan uudistuksen yhteydessä kuitenkin määrittelemään uudelleen. Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindén sanoi Ylen haastattelussa, että vain pieni osa erikoissairaanhoidosta voi tulla kuntien hoidettavaksi.

Suurin osa Suomen kunnista on niin pieniä, etteivät ne pysty hoitamaan yksin asukkaiden terveydenhoitoa. Ei varsinkaan siinä tapauksessa, että osa erikoissairaanhoitoakin siirretään suoraan kunnan vastuulle.

Nykyisin monet kunnat hoitavat sekä perus- että erikoisterveydenhoidon kuntayhtymien kautta. Se on mahdollista myös tulevaisuudessa, mutta yhteistyö hoidettaisiin kuntayhtymien sijaan yhteistoiminta-alueina.

Uudistusmalli ei yksin pakota kuntia yhdistymään, mutta ministeri Risikon mielestä sote-uudistuksen ansioista kuntauudistus kuitenkin nytkähti eteenpäin.

Hallituksen kiireen sote-ratkaisussa ymmärtää, koska suuri kuntauudistus on jämähtänyt paikoilleen. Hallituksen piirissä toivotaan, että sote-uudistus antaa kuntauudistukselle uutta puhtia.

Voi olla, ettei hallituksen tavoite toteudu, koska kaksi näin suurta uudistusta ei onnistu yhtäaikaisesti. Kuntakenttä menee vain entistä enemmän sekaisin. Lisäksi yksityisten terveyspalvelujen kysyntä saattaa lisääntyä, jos kunnat siirtyvät yhä enemmän ostopalveluihin.

Joka tapauksessa hallituksen pitää kuunnella kuntia myös sote-uudistuksen yhteydessä. Kysymys on kuntien ydintehtävästä ja siitä, miten ne haluavat sen hoitaa.

Sairaanhoitopiirien lakkauttamisten hyödyt ovat kyseenalaiset. Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) mielestä hallinnollisista haasteista huolimatta sairaanhoitopiirit ovat tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme toimivin osa. Miksi ne sitten pitää lakkauttaa?

THL:ssä epäillään myös, että uudistus vahvistaa erikoisairaanhoidon asemaa suhteessa perusterveydenhuoltoon. Tämä ei liene hallituksenkaan tavoite.

On vaikea kuvitella, että sairaanhoitopiirien lakkauttaminen tuo suuria säästöjä kuntien terveydenhoitomenoihin. Sairaat pitää hoitaa joka tapauksessa hallintomallista riippumatta. Saattaa jopa käydä niin, että erikoissairaanhoidon menot jopa lisääntyvät, jos palveluja pitää ostaa entistä enemmän yliopistosairaaloilta.

Hallitus on ollut huolissaan hallintohimmeleiden demokraattisuudesta. Miten kuntien valta ja vastuu näkyvät tulevaisuudessa erityisvastuualueiden kasvavassa hallinnossa? Jääkö kunnille vain maksajan rooli ja vastuu ilman valtaa?

Kuntien talousongelmien taustalla ovat paisuneet erikoissairaanhoidon kustannukset. Ne eivät uudistuksessa häviä mihinkään. Sen sijaan uudistus näyttää sementoivan sen, että erikoissairaanhoito säilyy jatkossakin kuntien maksettavana.

Asiakkaan kannalta hallintohimmelin mallilla ei ole väliä kunhan laadukkaita palveluja on saatavilla kohtuulliselta etäisyydeltä kohtuullisessa ajassa. THL:n mukaan esitetty uudistus ei näitä tavoitteita edistä.