Lauri Ihalainen esittää huomenlahjaa hallitukselle – kyseessä olisi työmarkkinajärjestöjen yhteinen toimenpideohjelma koronakriisistä selviytymiseksi - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Lauri Ihalainen esittää huomenlahjaa hallitukselle – kyseessä olisi työmarkkinajärjestöjen yhteinen toimenpideohjelma koronakriisistä selviytymiseksi

Paperi sisältäisi henkisen raamin, millaisiin palkkaratkaisuihin järjestöt ovat valmiina sitoutumaan seuraavilla työmarkkinakierroksilla.
Kuvat: Martti Kainulainen / Lehtikuva, Sanne Katainen, Jarkko Sirkiä, Kari Salonen / Kuvitus: Juho Leskinen
Lauri Ihalaisen mukaan työmarkkinajärjestöjen tulisi tehdä hallitukselle yhteinen toimenpideohjelma siitä, miten Suomi nostetaan koronakriisistä taloudellisesti jaloilleen. Ehdotus kohdistuu muun muassa EK:n toimitusjohtajalle Jyri Häkämiehelle, STTK:n puheenjohtajalle Antti Palolalle ja SAK:n puheenjohtajalle Jarkko Elorannalle.

Työmarkkinajärjestöjen tulisi tehdä hallitukselle yhteinen toimenpideohjelma siitä, miten Suomi nostetaan koronakriisistä jaloilleen. Sellaista esittää ministeri, työmarkkinaveteraani ja SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.).

Kokeneen demaripoliitikon mukaan kriisiaikana talouspolitiikassa tarvitaan laajaa kansallista konsensusta.

Ihalaisen kaavailussa keskusjärjestöjen aiesopimus olisi koko vaalikauden mittainen ja ulottuisi siten kevääseen 2023.

Paperi sisältäisi henkisen raamin, millaisiin palkkaratkaisuihin ja muihin työmarkkinoita koskeviin ratkaisuihin järjestöt ovat valmiina sitoutumaan seuraavilla työmarkkinakierroksilla.

"Kyseessä olisi työmarkkinajärjestöjen yhteinen tahdonilmaus tai huomenlahja hallitukselle. Eli mitä työmarkkinajärjestöt ovat valmiita omalta osaltaan tekemään, jotta Suomi selviää kriisistä eikä työttömyys pääse repsahtamaan", Ihalainen sanoo MT:lle.

Ihalaisen ideana olisi samantyylinen "huomenlahja", jonka Paavo Lipposen (sd.) sateenkaarihallitus sai työmarkkinajärjestöiltä huhtikuussa 1995. Ihalainen toimi silloin SAK:n puheenjohtajana.

Keskusjärjestöt luovuttivat hallituksen muodostajalle Lipposelle julkilausuman, jossa ne lupasivat tukea matalan inflaation tavoitetta. Paperia alettiin kutsua myöhemmin hallituksen huomenlahjaksi.

Työmarkkinajärjestöt linjasivat ohjelmassa, mitä ne olivat valmiita tekemään hallituksen työllisyys-, kilpailukyky- ja kasvutavoitteiden edistämiseksi.

"Asiakirjalla oli iso merkitys, kun Suomea lähdettiin nostamaan 1990-luvun lamasta", Ihalainen sanoo.

Aiesopimus voisi Ihalaisen mukaan realisoitua esimerkiksi syksyn budjettiriihen yhteydessä. Keskusjärjestöt kantaisivat päävastuun ohjelmasta, mutta hän ottaisi valmisteluun mukaan myös Suomen Yrittäjät.

Ihalaisen mielestä kriisiaikana on huutava tarve sopimusyhteiskunnan kunnianpalautukselle. Hän toivoo joustavuutta sekä työntekijä- että työnantajapuolelta, jotta Suomi selviää koronaviruskriisin taloudellisesta laskusta.

Työmarkkinajärjestöjen paperissa linjattaisiin, miten Suomeen saadaan kasvua, kilpailukykyä ja vientiä, ja kuinka koronapandemian vuoksi karanneeseen työllisyystavoitteeseen päästään.

"Tarvitsemme yhteisen näkemyksen talouden tilasta ja keinoista, joilla menemme eteenpäin. Talouden tervehdyttämisessä täytyy pitää oikeudenmukaisuuden silmälasit päässä. Päätökset eivät saa lisätä eriarvoisuutta ja työllisyyden turvaaminen on tärkeää."

Työmarkkinajärjestöjen aiesopimus ei merkitse tupon paluuta. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ei ole lähtenyt mukaan keskitettyihin palkkaratkaisuihin vuoden 2016 kiky-sopimuksen jälkeen.

Ihalaisen mukaan ei ole realismia, että työnantajaosapuoli muuttaisi linjaansa.

"Tupot olisi kannattanut säilyttää työkalupakissa juuri tällaisia kriisiaikoja varten, mutta nykytilanteen kanssa pitää elää."

Meneillään olevalla liittokierroksella sekä työnantaja- että palkansaajapuolen sisäinen koordinaatio on ollut voimakasta. Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen koordinaatiopöytä kuitenkin puuttuu.

"Järjestöjen arsenaalissa on aika paljon sellaista, millä olisi periaatteellista ja myös käytännön merkitystä."

Ihalainen iloitsee, että työmarkkinajärjestöt tekivät koronakriisin iskiessä yhteisen työelämän hätäpaketin, jossa sovittiin esimerkiksi lomautusten nopeuttamisesta.

Työntekijöiden keskusjärjestöjä ovat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja akateemisesti koulutettujen Akava.

Työnantajien keskusjärjestöjä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kunnallinen työmarkkinalaitos KT, Valtion työmarkkinalaitos ja Kirkon sopimusvaltuuskunta.

Ihalaisen mielestä koronakriisi tekee näkyväksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustan, kuten julkiset terveydenhuoltopalvelut, sosiaalipalvelut, koulutuksen ja työttömyysturvan. Myöskään yritykset eivät pärjää ilman vahvaa valtiota ja kuntia.

"Palvelujen kaupallistaminen ei ole ratkaisu kriisin hoitamiseen. Ehkä myös kielenkäytössä me on korvannut minä-sanaa. Toivottavasti yhteisöllisyyden ja välittäminen arvot jäisivät pysyväksi."

Julkisuudessa käydään vilkasta keskustelua, onko oppivelvollisuuden laajentamiselle varaa poikkeusoloissa. Ihalaisen mukaan koronakriisin keskelläkin on katsottava omia varpaita pidemmälle.

"Meidän on satsattava osaamiseen, sivistykseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta Suomi pärjää tulevaisuudessa. Kestävän kasvun eväitä ei saa syödä etukäteen."

Lue lisää

Talous palautuu pubien avauduttua

Ihmisten oma aktiivisuus ja toimiva kolmas sektori pelastivat koronakamppailun, kertoo tuore barometri

Työllisyyden kohentamiseen löytymässä heikosti eväitä vuosi sitten perustetuista työryhmistä

IMF ennustaa koronan koettelevan odotettua kovemmin maailmantaloutta: kutistuu tänä vuonna 4,9 prosenttia