Kyläkoulut säästyvät toistaiseksi sulkemiselta tiukan taloustilanteen kunnassa – kyläaktiivi ja kaupunginjohtaja samoilla linjoilla: "Tästä jäi vastaisen varalle paljon hyvää oppia puolin ja toisin"

Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja, keskustalainen Mira Kokkonen ja kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka kävivät osaltaan keskustelua neljän kyläkoulun mahdollisesta lakkautuksesta. Kuva: Petteri Kivimäki

Pohjoissavolaisen Kiuruveden kaupunginvaltuusto on päättänyt toistaiseksi säilyttää kunnan kaikki neljä kyläkoulua.

Päätös syntyi maanantai-iltana valtuuston kokouksessa. Lakkautusuhan alla olivat Rytkyn, Kalliokylän, Luupuveden ja Lahnajoen koulut. Koulujen oppilaiden vanhemmat ja muut kyläaktiivit vastustivat suunnitelmaa sulkea kyläkoulut vuonna 2025. He ja olivat muun muassa laatineet omat versionsa konsulttiyhtiö Perlaconin laskelmista.

Lue lisää: Kiuruveden kylät vastustavat esitystä kaikkien maaseutukoulujen sulkemisesta – konsulttiyhtiön laskelmista löytyi virheitä

Rytkyn kylällä asuva Jukka Mulari pitää kyläkoulujen säilyttämistä lasten ja maaseudun voittona.

Hän korostaa, että kaikki osapuolet kävivät Kiuruvedellä keskustelua hyvässä hengessä, vaikka esimerkiksi kylien yhteistyöryhmä lähestyi lakkautusasiaa eri näkökulmasta kuin talouden tasapainotusryhmä. Mulari kertoo, että kylien yhteistyöryhmä sai pyytämällä käyttöönsä esimerkiksi samat numerotiedot, joiden pohjalta Perlacon oli tehnyt säästölaskelmia.

Kiuruveden kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka arvostaa tapaa, jolla kuntalaiset ottivat kyläkouluaiheen käsittelyyn.

"On rohkeaa käydä rakentavaa keskustelua tunteita herättävästä aiheesta. Tästä jäi vastaisen varalle paljon hyvää oppia puolin ja toisin."

Sekä Mulari että Muiniekka korostavat, että päätös on nyt tehty ja demokratia on puhunut, joten pulinat pois.

Keväällä valittava uusi valtuusto tulee jollain aikavälillä käsittelemään samaa asiaa, sillä kunnan ikärakenne muuttuu, mikä vääjäämättä heijastuu palvelurakenteeseen, pohtii Muiniekka.

"Totta kai me kaikki toivomme, että maaseudulle ja haja-asutusalueelle saataisiin lapsiperheitä, mutta toisaalta väestön keskittyminen ja sen ymmärtäminen on realismia."

Muiniekka lisää, ettei kyse ole pelkästään Kiuruveden ongelmasta, vaan huomattavasti laajemmasta ilmiöstä, joka heijastuu myös monissa muissa kunnissa väestörakenteeseen, ja sitä kautta palvelurakenteeseen. Kysymys kuuluu vain, millä tavoin ja missä aikataulussa.

Muiniekka muistuttaa, että Kiuruveden akuutti ongelma tiukka taloustilanne, sillä kumulatiivista alijäämää on 3,4 miljoonan euroa.

Mulari toivoo, että Kiuruvesi toimisi myönteisenä esimerkkinä muille kunnille, joissa käydään läpi samankaltaisia säästösuunnitelmia kouluihin liittyen.

"Mielestäni säästämisen tie on kuljettu loppuun ja nyt on korkea aika miettiä, mistä saadaan tuloja. Tämä kyläkoulukeskustelu osoitti, miten monenlaista asiantuntemusta kunnasta löytyy, ja toivottavasti kunta hyödyntää sitä jatkossakin."

Kiuruvesi tituleeraa itseään Luomu-Suomen pääkaupungiksi. Mularin mielestä kyläkouluja on mahdollista hyödyntää osana kunnan brändiä, sillä haja-asutusalueelle on helpompi houkutella asukkaita, ja myös etätyöntekijöitä, jos palveluita on jäljellä.

"Jos puhutaan esimerkiksi maatalousyrittäjien stressistä, kyllähän se stressiä vähentää, jos lapset voi lähettää kouluun kävellen tai pyörällä eikä taksilla."

Lue myös: Yhteisöllisyyden arvoa on vaikea mitata euroissa, totesivat päättäjät Vehkataipaleen kylätalolla