Politiikka

Naisjohtajien määrässä Suomi on parhaimmillaan keskikastia – edellä muun muassa Kazakstan, Indonesia ja Jamaika

Naisten osuus on reilussa ­kahdessa vuodessa lisääntynyt yritysten ­johtoryhmissä mutta ei juurikaan ­luottamustehtävissä. MT vertasi 23 yrityksen ja kahden järjestön ­johdon sukupuolijakaumaa.
Jukka Pasonen
Suomessa miesvaltaiset hallitukset ovat tavallisia. Naisjohtajien määrässä Suomi on kaukana kärjestä.

Naisten tie johtajaksi on edelleen pitkä.

Suuri osa hallituspaikoista oli miesten täyttämiä, kun naisten asemaa selvitettiin elintarvike- ja metsätalouden yritysten hallituksissa ja johtoryhmissä Maaseudun Tulevaisuudessa toukokuussa 2018. Tuolloin kokonaan miehistä koostuneiden hallitusten lisäksi joukossa oli paljon hallituksia, joissa oli vain yksi naisjäsen.

Nyt MT selvitti uudelleen naisten osuutta yritysten hallituksissa ja johtoryhmissä. Edellisestä selvityksestä poiketen otimme tällä kertaa huomioon myös yritysten ja yhdistysten johtoryhmiin kuuluvien naisten lukumäärän.

Lähes kaikki yritykset ovat samoja kuin viimeksi, mutta joukossa on muutama uusikin. Kyselyssä oli myös mukana kaksi maa- ja metsätalousalan järjestöä, MTK ja Pellervo. Yksi viimeksi vastannut yritys jätti tällä kertaa vastaamatta.

Hallitukset tekevät päätökset yrityksen strategiasta. Johtoryhmän jäsenet ovat puolestaan vastuussa yrityksen käytännön toiminnoista esimerkiksi henkilöstöstä, viestinnästä ja taloudesta. Toisin sanoen johtoryhmään kuuluvalla naisella on vastuullaan jokin osa yrityksen operatiivisesta toiminnasta.

Keskuskauppakamarin tekemän selvityksen mukaan naisten määrä suomalaisten pörssiyhtiöiden johto­ryhmissä on ennätystasolla. Jäsenistä 27 prosenttia on naisia. Neljänneksessä johtoryhmistä naisia ja miehiä on saman verran. Vuonna 2020 nimitetyistä johtoryhmän jäsenistä jo 36 prosenttia on naisia.

Naiset toimivat johtoryhmissä usein kuitenkin tuki­tehtävissä.

”Naisten vastuualueet tukevat edelleen valitettavan harvoin urapolkua kohti toimitusjohtajan tehtävää”, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala sanoo.

MT:n tasa-arvokyselyyn vastanneiden yritysten ja yhdistysten johtoryhmissä oli useammin enemmän naisia kuin hallituksissa. Esimerkiksi Valion, Raision ja Pellervon johtoryhmissä oli naisia ja miehiä yhtä paljon. Suomen Nestlén johtoryhmässä on kyselyn ainoa naisenemmistö.

Arla Oy:n johtoryhmässä on 10 jäsentä, joista neljä on naisia. Arlan hallitus koostuu kolmesta miehestä.

MTK:n johtoryhmässä ei ole ainoatakaan naista. Viiden yrityksen johtoryhmään kuului vain yksi nainen. Kokonaisuudessaan tällaiset yritykset olivat kuitenkin vähemmistössä.

Hallituspaikoille naisia on sen sijaan löytynyt vähemmän. Naisten hallitusvastuu ei ole molemmissa kyselyissä mukana olleissa yrityksissä kasvanut merkittävästi kuluneen kahden ja puolen vuoden aikana.

Ainoastaan Saarioisten hallituksessa istui yhtä paljon naisia ja miehiä. Muiden vastanneiden hallituksissa naiset olivat vähemmistössä.

Vuonna 2018 kyselyn ulkopuolella olleet Atrian osuuskunnat, Lihakunta ja Itikka, olivat tällä kertaa mukana kyselyssä. Kummankin hallituksen kahdeksasta jäsenestä kaikki ovat miehiä. Myös Valion, Vaasan ja Arlan hallitukset koostuvat pelkistä miehistä.

Muutamien yritysten hallituksissa naisten määrä on kuitenkin kasvanut. Edellisellä kerralla kyselyssä oli mukana kuusi yritystä, joiden hallituksissa ei istunut yhtäkään naista. Nyt niistä kahden, Munakunnan ja SOK:n, hallituksiin on noussut yksi tai useampia naisjäseniä.

Naiset ovat saaneet hallituksissa ja johtoryhmissä myös aiempaa vastuullisempia tehtäviä. Muutaman vuoden takaisen kyselyn aikaan kahden yrityksen hallituksen puheenjohtajana toimi nainen. Nyt tällaisia yrityksiä on neljä. Myös toimitusjohtajan tehtävää täytti viimeksi kaksi, nyt neljä naista.

Erityismaininnan ansaitsee Munakunta. Sekä hallituksen puheenjohtaja että yrityksen toimitusjohtaja ovat naisia.

Jukka Pasonen
Keskimäärin kolme neljästä hallituspaikasta ja kaksi kolmesta johtoryhmän paikasta on miesten hallussa.

Miksi naisten määrällä sitten on väliä? Eikö tärkeintä olisi löytää kuhunkin tehtävään paras osaaja?

”Tietenkin tärkeintä on valita parhaiten tehtävään soveltuva henkilö, mutta jos ’paras osaaja’ on aina mies, kyse saattaa olla syrjivistä asenteista”, kauppatieteiden tohtori Jonna Louvrier huomauttaa.

Louvrier on tutkinut työelämän monimuotoisuutta Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa ja Hankenilla Suomessa. Nykyisin hän antaa yrityksille valmennusta monimuotoisuuden lisäämiseen ja johtamiseen.

Pelkistä miehistä koostuvat hallitukset tai johtoryhmät eivät tietysti ole aina merkki syrjivistä asenteista. Kyse voi olla myös siitä, että johtajistoon kuuluvat täyttävät avautuvat johtopaikat omista verkostoistaan. Monesti miehen tilalle löydetään toinen mies.

Monimuotoisen hallituksen tai johtoryhmän kokoaminen vaatii usein tavallista enemmän työtä.

”Mutta jos sanotaan, että kyvykästä naista ei löytynyt, niin silloin ei ole etsitty riittävästi.”

Keskuskauppakamarin selvityksessä johtajien passiivisuus naisten urakehityksen edistämisessä on yksi syy siihen, miksi naisten on hankalampi nousta työelämän johto­paikoille. Muita selvityksessä tunnistettuja syitä olivat naisten omat koulutus- ja uravalinnat sekä liika itsekriittisyys.

Johtajavalinnoissa vaikuttavat myös oletukset siitä, millainen on hyvä johtaja. Näitä oletuksia ei Jonna ­Louvrierin mukaa tulla aina tiedostaneeksi. Ihmiset käyttävät päätöksen­teossa stereotypioita. Miesten ajatellaan monesti olevan itsevarmoja ja aikaansaavia, naiset taas mielletään kilteiksi ja huolehtivaisiksi.

Tällöin saatetaan myös ajatella virheellisesti, että naisella ei ole ominaisuuksia, joita hyvältä johtajalta vaaditaan.

Taulukossa on virheellinen tieto Arlan osalta. Arla Oy:n johtoryhmän 10 jäsenestä neljä on naisia. Hallituksessa naisia ei ole. Tiedot koskevat Arla Oy:tä, ei Arla Foods -konsernia.

Tutkimusten mukaan ongelmanratkaisua vaativat tehtävät onnistuvat paremmin ryhmiltä, joihin kuuluu erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Parempi menestys selittyy näkökulmien moninaisuudella.

Pelkistäen kyse on siitä, että keskenään samanlaiset ihmiset koettavat ratkaista ongelmaa samalla tavalla. Siksi monipuoliset tiedot, kokemukset ja oletukset ovat hyödyllisiä.

Erilaisista taustoista tulevat ihmiset eivät ainoastaan tuo erilaisia näkökulmia. Heidän läsnäolonsa haastaa myös muut ajattelemaan uudella tavalla.

”Keski-ikäinen mieskin voi ilmaista itseään monipuolisemmin, kun hän toimii monimuotoisessa ryhmässä, jossa normit eivät ole niin kapeat”, Louvrier sanoo.

Monimuotoisuudesta on etua myös asiakkuuksien hoidossa. Kilpailutuksissa yrityksiltä saatetaan esimerkiksi vaatia monimuotoisuustyötä, jotta kilpailussa pääsee eteenpäin. Tasa-arvon edistäminen on monille kuluttajillekin tärkeää.

Yrityksen ylimmän johdon monimuotoisuus viestii sitoutumisesta tasa-arvotyöhön. Toisaalta, jos yritys kertoo markkinoinnissaan arvostavansa erilaisuutta, pelkistä valkoisista keski-ikäisistä miehistä koostuva johtoporras voi vesittää tätä viestiä.

Tasa-arvon nouseminen markkinoinnin teemaksi kertoo kuitenkin siitä, että asia on ylipäätään otettu huomioon.

”On joitakin tapauksia, jossa organisaation sisältä tuleva halu saa muutoksen aikaan, mutta useammin muutos tapahtuu ulkoisesta paineesta. Sukupuolikiintiöt ja asiakkaat saavat muutosta aikaan”, Louvrier kertoo.

Sukupuolten välisessä tasa-arvossa Suomi on monella mittarilla ansaitusti kärjessä. Naisjohtajien määrässä eturiviin on kuitenkin vielä pitkä matka, sillä Suomi on World ­Economic Forumin Gender Gap -selvityksessä vasta sijalla 77. Edellä ovat muun muassa Ghana, Indonesia, Guatemala, Kazakstan ja Jamaika.

Juttuun on oikaistu 9.1. klo 12.10 Arlaa koskevat tiedot. Jutussa viitattiin aiemmin Arla Foods -konserniin, vaikka tiedot koskivat Arla Oy:tä. Aiempi tieto, jonka mukaan Arlan johtoryhmässä ei olisi yhtään naista, oli virheellinen. Johtoryhmässä on neljä naista, hallituksessa ei yhtään.

Korjattu 11.1. klo 13.37 SOK:n hallituksen naisten lukumäärä yhdestä kahteen.

Lue lisää

"Naiset vähättelevät usein osaamistaan ja sitä, uskaltavatko puhua" – Tiina Linnainmaa kertoo, kuinka luottamustehtäviin saa järjestettyä ajan ja mahdollisuuden

Naisia ja miehiä tasapuolisesti joka neljännen pörssiyhtiön johtoryhmässä – uusi ennätys

Yle: Suomen suurimpien yritysten johtoryhmissä vain viidesosa on naisia

Naisten osuus eduskuntavaaliehdokkaista kasvoi runsaat 2,5 prosenttiyksikköä