Politiikka

Kuntavaalien ehdokaslistat hölskyvät – keskustalta puuttuu puolet, SDP:ltä ja kokoomukseltakin tuhansia nimiä

Vain perussuomalaiset on kivunnut jo nyt viimekertaiseen nimimäärään, mutta se tavoitteleekin nyt paljon suurempaa pottia. Osaa ehdokkaita voi jarrutella vihapuheen pelko.
Jukka Pasonen
Kaikilla puolueilla on kirimistä tavoitteisiinsa ja muilla kuin perussuomalaisilla myös viime vaaleihin verrattuna.

Kuntavaalien ehdokasasettelu­aikaa on jäljellä reilu kuukausi, ja ehdokkaiden etsintä ja suostuttelu käyvät puolueiden paikallisyhdistyksissä kuumina.

Listalle lähtö ei ole kaikille ihmisille enää kunnia-asia ja itsestään selvää. Keskusteluun on viime päivinä noussut monen ehdokkaan pohdinta siitä, onko heillä paitsi aikaa myöskään halua ja uskallusta lähteä ehdolle. Vastassa voi olla häirintää ja vihapuhetta.

Kuntaliiton kuntapäättäjille tekemä kysely vahvistaa ilmiön. Ehdokkuushaluja vähentävät 64 prosentilla yksityiselämään liittyvät syyt kuten ajanpuute, 53 prosentilla kunnan taloudellinen tilanne ja peräti 50 prosentilla luottamushenkilöihin kohdistuva häirintä ja uhkailu.

Uhkailua pitävät ongelmana eniten isojen kaupunkien asukkaat ja naiset.

Ehdolle lähtöä puolestaan kannustavat 59 prosentilla ajankohtaiset asiat sekä selvästi vähemmän eli 39 prosentilla kunnan tulevaisuus ja 24 prosentilla kuntalaisten palaute.

Puolueet eivät takeltelua myönnä, vaan vakuuttavat hyvää vaalivauhtiaan. Isoilta puolueilta puuttuu kuitenkin karkeasti puolet ehdokkaista.

Eniten ehdokkaita on perinteisesti ollut keskustalla, joka oli maanantaihin mennessä saanut rekistereihinsä 3 800 ehdokasta. Tavoitteena on vuoden 2017 määrää hipova 7 500.

”Hyvin tasaisesti edetään. Juuri tänään Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo ovat kärjessä”, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoi MT:lle maanantaina ja vertasi piirien edistymistä viime kertaan.

SDP:llä on kasassa 3 600 ehdokasta, ja tavoite on yli 6 000, kuten viimeksikin, puoluesihteeri Antton Rönnholm kertoo. Hän ei ole kuullut erityisistä haasteista missään päin maata.

”Mutta toki tämä korona vaikeuttaa kohtaamisia.”

RKP:llä on kasassa reilut tuhat ehdokasta. Viimeksi heitä oli 1 324, ja nyt tavoite on 1 400.

”Ehdokasasettelu on koko ajan ollut edellä viime kertaa, eikä erityisiä haasteita ole”, puoluesihteeri Fredrik Guseff kertoo. Osassa kunnissa on tosin lähdetty liikkeelle muita verkkaisemmin.

Vihreillä on puoluesihteeri Veli Liikasen mukaan koossa reilut 1 700 ehdokasta ja tavoitteena on parantaa viimekertaisesta 2 600:sta.

”Haku on päällä joka puolella maata”, hän sanoo ja kertoo, että ehdokkaita on kertynyt melko tasaista tahtia.

Vasemmistoliitolla on nyt noin 2 500 ehdokasta ja tavoitteena on 3 200. Mikään alue ei ole poikkeuksellisen haastava, kertoo puoluesihteeri Mikko Koikkalainen.

”Meillä on omat perinteiset vahvemman kannatuksen alueet, siellä menee luonnollisesti paremmin.”

Jos kirimistä on hallituspuolueilla, niin on oppositiossakin.

Perussuomalaiset ovat saaneet riveihinsä jo viime vaalien ehdokasmäärän 3 831, ja tavoite on nyt 6 000–6 500 ehdokkaassa.

”Ruotsinkieliset alueet ja väkimäärältään pienet kunnat ovat haasteellisimpia”, puoluesihteeri Simo Grönroos sanoo.

Kokoomuksen laarissa on 3 500 ehdokassitoumusta, puoluesihteeri Kristiina Kokko kertoo. Viimeksi ehdokkaita oli 5 739, ja nyt tavoitteena on selkeä kasvu.

”Sydän on oikealla -kampanjan avaus ja valtakunnallinen kiertue ovat osoittaneet, että kiinnostusta ehdokkuuteen on kaikkialla Suomessa.” Sen sijaan hiljaisemman yhdistystoiminnan paikkakunnilla myös ehdokkaiden kysely on työläämpää.

Kristillisdemokraateilla on koossa noin 1 300 ehdokkaan joukko, kun heitä oli viimeksi 1 971.

”Hyvässä vauhdissa! Ollaan saatu uusia ihmisiä erityisesti maaseudulta. Korona haastaa kyllä, kun ei tiedä, pääseekö oikeasti kampanjoimaan. Monet epäröivät siksi”, puoluesihteeri Asmo Maanselkä tulkitsee.

Ensi kertaa kuntavaaleissa puolueena kampanjoiva Liike Nyt on saanut noin 600 ehdokashakemusta, puoluesihteeri Juhani Klemetti kertoo. Vaalit ovat puolueelle tärkeä kasvun ja näkymisen paikka, ja toiminta keskittyy etenkin suurimpiin kaupunkeihin.

”Paikallisyhdistyksiä on nyt 22 ympäri Suomen, ja uusia syntyy viikoittain. Haasteellisinta on ollut tähän mennessä Tampereella.”

MT kysyi puolueiden ehdokaskertymää myös lokakuussa. Tuolloin puolueet arvelivat, että vaaliteemoiksi nousevat kuntien palvelut ja kuntien rooli tulevassa sote-uudistuksessa – hallituspuolueet olivat maakunta-soten puolesta ja kokoomus avoimesti sitä vastaan ja peruskuntien puolella.

Perussuomalaisten Grönroos katsoi, että vaaleilla on myös valtakunnallinen ulottuvuus. ”Etenkin jos punavihreän hallituksen tukipuolueen keskustan asema horjuu, voi olla mahdollista saada hallitus kaatumaan.”

Teoriassa kullakin puolueella voi olla peräti 13 288 ehdokasta, jos jokaisessa Manner-Suomen kunnassa olisi täysi lista. Uusiin valtuustoihin valitaan yhteensä 8 859 valtuutettua 293 kunnassa, 140 vähemmän kuin viimeksi. Valtuustojen paikkamäärä vaihtelee Pelkosenniemen ja Savukosken 13 paikasta Helsingin 85 paikkaan.

Viime kuntavaaleissa vuonna 2017 ehdokkaita oli kaikkiaan 33 618, vaihdellen keskustan 7 461 ehdokkaasta Suomen eläin­oikeuspuolueen 15 ehdokkaaseen.

Lue lisää

Analyysi: Keskustan Saarikko ja perussuomalaisten Halla-aho kokevat molemmat olevansa kuntavaalien moraalisia voittajia, eikä kumpikaan ole väärässä

Suomen kartta on edelleen keskustanvihreä – kokoomus otti komentoonsa etelän suuret kaupungit

Onnistuuko perussuomalaisilta ja keskustalta yhteistyö maaseutukuntien valtuustoissa? Näin Halla-aho ja Saarikko vastaavat

Selvitys: Valtaosa työikäisistä ei tehnyt keväällä lainkaan etätöitä