Politiikka

Puolueille tulossa uusi miljoonaluokan rahantekokone – valtion tuki aluevaaliedustajaa kohden jopa 5000 euroa vuodessa

Valtuustoryhmien rahoitusta perustellaan demokraattisesti valittujen ryhmien toimintaedellytysten takaamisella. Vastustajat moittivat rahanjaon perusteita ja päätöksentekoprosessia.
Kuvat: Jaana Kankaanpää, Kristian Tervo / Kokoomus, Markku Ulander, Johannes Tervo, Stiina Hovi / Kuvitus: Juho Leskinen
Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, kokoomuksen Kristiina Kokko ja sdp:n Antton Rönnholm pitävät tukea perusteltuna. Perussuomalaistenpuoluesihteeri Arto Luukkanen ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah nimittävät sitä piilopuoluetueksi.

Aluevaltuustojen ryhmien toiminnalle suunnitellaan hyvinvointialueilla valtuutettukohtaista rahoitusta. Valtakunnan tasolla tuki olisi suurimmilla puolueilla vuosittain miljoonaluokkaa.

Rahoitusta on kritisoinut äänekkäästi kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, joka kutsui Porissa pitämässään puheessa rahoitusta piilopuoluetueksi, jota valmistellaan kaikessa hiljaisuudessa.

"Tuntuu hullulta, että ensin jaetaan rahaa vaikka ei ole juurikaan tietoa miten ryhmät toimivat tai mihin ne rahaa tarvitsisivat", hän sanoo.

Suurimmista puolueista keskustan, kokoomuksen ja sdp:n puoluesihteerit pitävät tukea perusteltuna. Nämä puolueet myös hyötyisivät tuesta eniten.

"On selvä, ettei uusi taso pyöri ilman resursseja myöskään poliittisen toiminnan osalta", sanoo kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko.

Alueilla on suunniteltu esimerkiksi 5 000–6 000 euron vuosittaista tukea valtuutettua kohden. Tuilla olisi tarkoitus kattaa perustelujen mukaan esimerkiksi sihteeripalveluita, toimitila- ja asiantuntijakuluja.

"Vaikka kuinka sanottaisiin, että rahat pitää käyttää alueelliseen toimintaan, niin kyllähän se tosiasiallisesti tarkoittaa sitä, että budjetti löystyy jostain muualta, jolloin rahaa voidaan käyttää enemmän vaalityöhön", Essayah huomioi.

Kuntaliitto julkaisi elokuun lopulla laskelman siitä, kuinka paljon kukin puolue saisi kuntavaalien tulosten perusteella paikkoja tuleviin aluevaltuustoihin. Arvion mukaan eniten, 278 valtuustopaikkaa, saisi kokoomus. Toiselle sijalle tulisi keskusta 266 ja kolmanneksi sdp 257 valtuutetulla.

Esimerkiksi keskustan 266 valtuustopaikkaa tarkoittaisi 5 000 euron vuosittaisella tuella runsaan 1,3 miljoonaa euroa.

"Laki hyvinvointialueista takaa mahdollisuuden tukea demokraattista toimintaa valtuustoryhmien taloudellisella tukemisella. Luulen että keskustelua on siltä pohjalta käyty osana hallinnon valmistelua ympäri maan", keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen arvioi.

"Perustuslakivaliokunta on pitänyt hyvinvointialueiden johtamista demokraattisella toimielimellä ensiarvoisen tärkeänä. Kun tällainen demokratian taso luodaan, niin kyllä sille jotkut resurssit on tärkeää taata", kommentoi puolestaan sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholm.

Neljänneksi eniten valtuustopaikkoja saisi Kuntaliiton arvion mukaan perussuomalaiset. Hekin voisivat saada tukirahoista yli miljoonan potin. Tästä huolimatta puoluesihteeri Arto Luukkanen on kannoissaan Essayahin linjoilla.

"Hän on aivan oikeassa siinä, että piilopuoluetuestahan tässä on kyse. Meidän puolueemme linja on se, että vastustamme kaikenlaisia puoluetukia."

Puolueiden johto ei tuesta päätä, ainakaan suoraan. Hyvinvointialueille on perustettu valmistelutoimielimet tulevien aluevaltuustojen toimintaa helpottamaan.

"Rehellisesti sanottuna en tiedä miten tästä on paikallisesti missäkin paikassa sovittu. Minä voin tietenkin esittää näkemykseni, mutta kullakin alueella on paikalliset keskustelunsa ja päätöksentekonsa", kertoo sdp:n Rönnholm.

Alueet päättävät siis ainakin teoriassa itse siitä, jaetaanko ryhmille rahaa, kuinka paljon, ja millä perustein. Ilmeisesti valtuutettukohtainen jakomenetelmä on kuitenkin suosiossa läpi Suomen.

Luukkasen mielestä päätös aluevaltuustojen mahdollisesta rahoituksesta olisi pitänyt tehdä julkisemmin eduskunnassa, eikä aluekohtaisesti valmistelevien toimielinten johdolla. Hän syyttää hallitusta vastuunpakoilusta.

"Tässä on nyt siirretty Musta Pekka eteenpäin alueille. Asia on hoidettu tiskin alta ilman, että siitä olisi käyty poliittista keskustelua", Luukkanen kritisoi.

Lue lisää

Hyvinvointia vai byrokratiaa rakentamassa?

Kuivike- ja kasvu­turvetta ei voi korvata

Uutissuomalainen: Aluevaaleihin lähdetään kuntavaaleja pienemmillä budjeteilla, SDP:llä suurin vaalikassa

MT-kysely: Puolet äänestäjistä ei tiedä, mistä aluevaaleissa päätetään – 68 prosenttia aikoo silti äänestää tammikuussa