Euroopan maaseutuvastaisin maa? - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Kolumni

Euroopan maaseutuvastaisin maa?

Aikamme syvävirrat nostavat pakostakin maaseudun merkitystä kansakuntien elämässä.

Tohtori Tuomas Kuhmonen paukauttaa, että ”Suomi olisi varmasti Euroopan maaseutuvastaisin maa, jos sitä voisi mitata” (Savon Sanomat 16.5.). Tohtori on Vesannon miehiä. Hän johtaa Tulevaisuuden tutkimuskeskusta Turun yliopistossa ja tekee etätöitä kotiseudultaan käsin.

Kuhmonen perustelee ärhäkkää näkemystään ”vahvoilla maaseutuvastaisilla toimijaryhmillä ja medioilla”. Hän ei erittele sen tarkemmin maaseutuvastaisia voimia. Kuhmonen huomauttaa, että tästä huolimatta kansan enemmistö suhtautuu myönteisesti maaseutuun.

Tutkimusjohtajan oma mielipide Suomen aluekehityksestä vastannee laajasti kansalaismielipidettä: ”...kaikki eivät tule koskaan asumaan kaupungeissa ja toisaalta koko Suomea ei kukaan ole yrittänytkään pitää asuttuna.” Olen samaa mieltä Kuhmosen kanssa.

Tilanne on erikoisen kaksijakoinen. Politiikassa ja monissa vaikuttajaryhmissä vastakkainasettelu näyttää jylläävän, mutta se ei saa kansalaisten kannatusta, ei ainakaan laajasti. Se ei ole enää kansaa jakava perusristiriita yhteiskunnassamme.

Professori Antti Eskola julkaisi tutkimuksensa ”Maalaiset ja kaupunkilaiset” vuonna 1963, melkein 60 vuotta sitten. Tuohon aikaan – maaltamuuton kiihtyvinä vuosina – asia oli toisin: vastakkainasettelu oli yhteiskuntamme rajuimpia jakolinjoja myös kansalaisten keskuudessa politiikasta puhumattakaan. Eskola – itsekin maalta lähtöisin – viittasi pinttyneisiin ennakkoluuloihin.

Maalaisten ja kaupunkilaisten elämänmuodot muistuttavat yhä enemmän toisiaan. Vuorovaikutuskin on vahvaa. Yhteiskunnan muutos on tehnyt tehtävänsä. Monipaikkainen elämä vaikuttaa asenteisiinkin – ja toisin päin. Vastakkainasettelun pohja on haihtunut.

Toivottavasti Kuhmosen varteenotettava väite herättää keskustelua. Sitä tarvitaan maaseudun ja alueiden tulevaisuudesta, niin vakavilta näyttävät väestökehitysluvut. Kaupungistuminen, metropolikehitys ja keskittyminen ovat ainakin näihin aikoihin asti olleet aikamme megatrendejä, joita ei ole juurikaan kyseenalaisteta.

Politiikassa ja julkisessa keskustelussa niskan päällä ovat näiden megatrendien kannattajat. Hajautetun suuntauksen ja vahvan aluekehittämisen kannattajat ovat alakynnessä eivätkä uskalla nousta kamppailemaan näyttävästi edustamansa suuntauksen puolesta. Olisiko nyt tasapainoa hakeva saranakohta käsillä?

Jos Suomi on Euroopan maaseutuvastaisin maa, kuten Vesannon mies väittää, olemme todellakin merkittävä poikkeus Euroopan maiden joukossa. EU:n jäsenmaat – kulloisistakin poliittisista voimasuhteista riippumatta – puolustavat kansallisen edun nimissä voimallisesti maaseutuaan johtuen ruokaomavaraisuudesta, turvallisuusnäkökohdista, kulttuurista ja luontoon tukeutuvasta matkailusta. Ja siitä vastakkainasettelu on kaukana.

Aikamme syvävirrat nostavat pakostakin maaseudun merkitystä kansakuntien elämässä. Kulkutaudin hallitseminen on korostanut laajan omavaraisuuden (ruoka, energia, vesi) merkitystä ja monipaikkaista asumista ja työntekoa. Ilmaston lämpeneminen toimii samaan suuntaan. Siirtyminen fossiilitaloudesta kierto- ja biotalouteen onnistuu keskeisesti maaseudun voimavaroilla, osaamisella ja työpaikoilla. Niitä työpaikkoja on jo nyt maaseudulla enemmän kuin luullaankaan.

Kuhmosen mukaan maaseutuvastaisuuden mittaaminen voi olla vaikeaa. Mutta sen tutkiminen on mahdollista ja myös yrittämisen arvoista: vertaileva tutkimus EU-maiden välillä tuottaisi mielenkiintoisia johtopäätöksiä.

Maaseutu on Suomelle näissä muuttuvissa maailmanoloissa iso voimavara ja eräänlainen henkivakuutus.

Kirjoittaja on ministeri.

Aikamme syvävirrat nostavat pakostakin maaseudun merkitystä.

Lue lisää

Synkkiä lukuja taloudesta

Kauppakamarikysely: Koronan aiheuttama syvin aallonpohja jo takana

WHO arvioi 10 miljoonan koronatartunnan rajan ylittyvän ensi viikolla

IMF ennustaa koronan koettelevan odotettua kovemmin maailmantaloutta: kutistuu tänä vuonna 4,9 prosenttia