Laajakaista kaikille – vai sittenkin vain varakkaille - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Laajakaista kaikille – vai sittenkin vain varakkaille

Saavutettavuus on yksi tärkeimpiä harvaan asuttujen alueiden elinvoimakysymyksiä. Jotta alue voi kehittyä, tulee ihmisten, tavaroiden ja tiedon päästä liikkeelle. Tärkeänä asiana saavutettavuudessa korostuvat myös liikenteen kestävyys, turvallisuus ja nopeus.

Laadukas tietoliikenneverkko on välttämättömyys tulevaisuuden kehittyvässä Suomessa.

Onko Suomessa kansalaisilla ja yrityksillä yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua digiyhteiskuntaan ja digitalouteen?

Harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen ryhmä kiinnitti raportissaan huomiota tähän asiaan todeten: ”Suomea esitetään useasti digitalisaation kärkimaana. Suomen 27. sija EU:n 28:sta seuraavan sukupolven kiinteiden tietoliikenneyhteyksien liitettävyydessä vuonna 2016 antaa erilaisen kuvan nykytilasta. Valokuiturakentaminen on maaseutualueilla ollut valikoivaa. Valokuituverkko ei ole rakentunut markkinaehtoisesti maaseutualueille, eikä myöskään osaan taajama-alueita.”

EU-komission raportissa myös todetaan, että valokuidun rakentumisessa harvaan asutuille alueille on Suomessa parannettavaa.

Hyviä tuloksia voitaisiin raportin mukaan saada erityisesti rakentamista edistävän rahoituksen saatavuutta parantamalla.

Hallitusohjelman tavoitteena on muun muassa rakentaa kattava valokuituverkko koko maahan ja nostaa tiedonsiirtonopeutta yleispalveluvelvoitteena, samalla kun EU:n ja liikenne- ja viestintäministeriön digitaalisen infrastruktuurin strategian toteutusta edistetään.

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan hallituksen esitystä laajakaistarakentamisen tuesta. Esitys on juuri nyt lausunnolla.

Esityksen tavoitteena on mahdollistaa julkisen tuen myöntäminen nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamiseen alueilla, joille niitä ei markkinaehtoisesti rakenneta.

Laajakaistarakentamisen tuesta annetun lain tarkoitetun kunnan maksuosuuden määrittämiseksi kunnat pisteytetään ja suhteutetaan toisiinsa.

Laskentakaava asettaa kunnat eriarvoiseen asemaan. On selvää, että harvaan asutuissa kunnissa, joissa asutus on harvaa ja välimatkat ovat pitkiä, tarvitaan laajakaistarakentamiseen korkeampaa tukea.

Kuten esityksen perusteluissa todetaan, erot nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuudessa ovat merkittäviä eritoten urbaanien ja maaseutumaisten alueiden välillä: urbaaneilla alueilla 65 prosenttia kotitalouksista oli näiden saatavuuden piirissä, kun taas maaseutumaisilla harvaanasutuilla alueilla 24 prosentilla kotitalouksista.

Lisäksi todetaan, että ”kiinteiden laajakaistayhteyksien rakentamiskustannus kotitaloutta kohden laskettuna kasvaa nopeasti alueen väestöntiheyden laskiessa riittävän alhaiselle tasolle. Koska kysyntä ei tyypillisesti kasva samassa suhteessa harvaan asutuilla alueilla, johtavat korkeammat rakennuskustannukset käytännössä siihen, ettei markkinaehtoista nopeiden kiinteiden yhteyksien tarjontaa ole harvaanasutuilla alueilla. Koko maan kattavaa kiinteiden laajakaistayhteyksien saatavuutta ei voida olettaa syntyvän ilman julkista tukea.”

Näin ollen ei ole perusteita siihen, miksi iso osa harvaan asutuista kunnista on sijoitettu huonoimpaan tukiluokkaan lakiluonnoksessa.

Hallitus valmistelee syyskuun budjettiriiheen teemakokonaisuuden, jolla edistetään digitaalisuutta, etätyötä ja monipaikkaisuutta. Suomi tarvitsee alueiden saavutettavuutta, ja toivon, että se näkyy syyskuun budjettiriihessä.

Valtio ja kaupungit ovat panostamassa kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseen ennätyksellisen suurella osuudella alkavalla MAL-sopimuskaudella. Hallitus sitoutuu varaamaan kokonaisuuteen 936 miljoonaa euroa.

Toivon, että voisimme siirtyä myös maaseutualueiden osalta järjestelmään, jossa pitkäjänteisesti suunnitellen sitoudutaan kehittämään harvaan asutun maaseudun saavutettavuutta ja tietoliikenneyhteyksiä.

Laskentakaava asettaa kunnat eriarvoiseen asemaan.

Lue lisää

Houkuttava matkailukokemus syntyy jo ensikontaktissa

Suomi rikkoo etämyyntikiellolla EU-oikeutta

Stoppi väkivallalle

Presidentin valta