Maksavatko mansikat kohta maltaita? - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Maksavatko mansikat kohta maltaita?

Mansikka kuuluu kesään. Mansikkasadot ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina, ja tästä kesästä odotetaan ennakkotietojen mukaan sadoltaan varsin hyvää.

Mutta saadaanko sato poimittua talteen vai jääkö se peltoon poimijapulan vuoksi? Poimijoista valtaosa on ulkomaalaisia kausityöntekijöitä, jotka vain pyörähtävät Suomessa keräämässä mansikat tiloilta.

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton mukaan Suomeen saapuu tänä vuonna noin 9 000 ulkomaalaista kausityöntekijää, mikä on jopa puolet vähemmän kuin yleensä. Osa vajeesta saadaan paikattua kotimaisin apuvoimin, osaa ei lainkaan.

Vaikka koronavirus on hiipunut Euroopassa, rajat ovat edelleen monilta osin yhtä säpissä kuin keväällä. Suuri osa EU:n ruuantuotannosta nojaa maanosan sisäiseen työvoiman liikkuvuuteen. Etenkin Itä-Euroopasta liikutaan länteen tiloille poimimaan vihanneksia ja hedelmiä satokausien koittaessa.

Euroopan unioni on pyrkinyt eri keinoin edesauttamaan siirtotyöläisten liikkumista esimerkiksi niin kutsuttujen ”vihreiden kaistojen” avulla, jotka takaisivat työntekijöille vapaan liikkuvuuden Schengenin säädösten mukaisesti.

Euroopan parlamentti hyväksyi juuri ennen juhannusta päätöslauselman, jolla vaaditaan EU-maiden välisten rajojen avaamista yhtenäisillä, ei jäsenmaiden yksittäisillä päätöksillä. Koordinoimattomat rajaratkaisut voivat aiheuttaa vain lisää sekaannusta.

Nopea paluu täysin toimivaan Schengen-alueeseen on äärimmäisen tärkeää vapaan liikkuvuuden takaamiseksi. Se hyödyttäisi myös EU:n taloudellista elpymistä – ja suomalaista vihannes- sekä marjateollisuutta.

Valtaosa mansikkakauden työvoimasta saapuu Ukrainasta ja Venäjältä, mutta molempien kohdalla on nyt ongelmia. Poimijapulaa paikkaamaan marjapelloille on palkattu noin kolmannes enemmän suomalaisia työntekijöitä kuin tavallisina kesinä.

Useilla tiloilla jännitetään silti edelleen, saadaanko sato korjattua vai mätänevätkö marjat pelloille.

Vuosikausia marjoja poimineet ammattilaiskerääjät ovat luonnollisesti nopeampia poimijoita kuin äkkiseltään palkatut tuuraajat. Monilla tiloilla on ollut ulkomaalaisia luottopoimijoita jo kymmenien vuosien ajan.

Vaikka tilanne ei ole niin paha kuin miltä keväällä näytti, ei marjaa tulla tänä kesänä mansikkatilojen mukaan saamaan yhtä paljon kuin edellisinä kesinä.

Poimijapula johtaisi mansikkapulaan, mikä taas johtaisi kotimaisen mansikan litrahinnan nousuun. Missä kohdin mennään kipurajoilla? Kymmenen, kaksitoista vai viisitoista euroa litralta?

Jäävätkö mansikat pakastamatta talven herkkuhetkiä varten, jos ylipäätään riittävät kesän ruokapöytiin?

Mansikan poimintakausi on jo täydessä vauhdissa. Hallituksen tulisi vielä tehdä kaikkensa, jotta ulkomaalaisia poimija-ammattilaisia sekä kotimaisia apukäsiä saataisiin tiloille niin paljon kuin mahdollista. Monelle pohjoisemmalle tilalle poiminnan kiireisin aika, heinäkuu, kolkuttelee jo ovella.

Kaikki houkuttimet palkkaseteleistä lupabyrokratian keventämiseen on otettava nyt käyttöön.

Työnhakusivustoja vilkuillessa huomaa nopeasti, että mansikanpoimijoiden paikkoja on avoimina sadoin kappalein Pieksämäeltä Sotkamoon. Erityisesti Savon ja Pohjois-Karjalan suunnalla on tarvetta työvoimalle.

Vielä on aikaa hankkia käsiä pelloille, jotta mansikat saataisiin nostettua. Suomen mansikkakuntia ei saa jättää pulaan poimijapulan kanssa.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok.).

Kaikki houkuttimet palkkaseteleistä lupabyrokratian keventämiseen on otettava nyt käyttöön.

Lue lisää

EU:ssa pitää ottaa järki käteen metsäasioissa

Kainuusta kuuluu kummia – yrityskyselyn mukaan maakunnassa on maan parhaimpia saumoja työllistyä

Metsäraportista käydään tulista vääntöä EU-parlamentissa – Ville Niinistö: "Jos muutosehdotukset eivät mene läpi, todennäköisesti äänestän strategiaa vastaan"

Suomen alkoholin etämyyntikielto on laiton – EU:n komissio vastasi Petri Sarvamaan kirjalliseen kysymykseen