Rahat ja arvot puntarissa - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Rahat ja arvot puntarissa

Brysselissä kotikatuni on tänään suljettu liikenteeltä. Syykin on tuttu. Parin sadan metrin päässä kokoontuu Eurooppa-neuvosto ja sen 29 jäsentä belgialaisen puheenjohtajansa Charles Michelin johdolla. Kyseessä on jälleen yksi EU:n isoista huippukokouksista, jonka päätökset tai päätösten puuttuminenkin muokkaa historiankirjoitusta.

EU yrittää aikamoista jättiläisen loikkaa, kun samalla kertaa sovitaan tulevan seitsemän vuoden rahoituskehyksestä sekä paljon kaivatusta koronaelvytyksestä.

Eurooppa tarvitsee oman jälleenrakennusohjelmansa. Keskustelussa on kahden triljoonan euron määrärahat ja näiden varojen kerääminen. Se on melkein 40 kertaa Suomen valtion vuosibudjetti.

Aiemmin on sovittu ja päätetty lähes 1,3 triljoonan euron paketista. Näihin kuuluu Euroopan vakausmekanismin lainoitus jäsenmaille, työmarkkinoiden tukemiseen tarkoitettu SURE-mekanismi, Euroopan Investointipankin lainat sekä Euroopan keskuspankin velkapaperien osto-ohjelma. Nyt keskustelussa on vielä 750 miljardin lisäpanostus.

Elvytysrahojen takaisinmaksuun on kaksi tietä: jäsenmaiden vuodesta 2026 alkavat maksut tai EU:n omien tulojen vahvistaminen. Omien varojen vahvistaminen on mielekästä alueilla, joita jäsenmaat eivät luontevasti voi verottaa kuten EU:n ulkopuoliseen tuontiin kohdistuva hiilitullivero ja suurten monikansallisten yritysten ns. digivero.

Varojen käytön osalta taloudelliset näkemykset jäsenmaiden välillä ovat lähentyneet huomattavasti. Eteläisen Euroopan maat voivat olla tyytyväisiä elvytysratkaisun kokoluokkaan ja EU-ohjelmien sääntöjen lievennyksiin, mikä helpottaa avun nopeaa perille saantia.

Nuuka nelikko - Itävalta, Hollanti, Tanska ja Ruotsi - on tähän mennessä onnistunut kahdessa tavoitteessa: seitsemän vuoden rahoituskehystä ei kasvateta ja näiden maiden jäsenmaksualennukset säilytetään. Myös Saksa on saamassa jäsenmaksualennuksen, vaikkei se ole asialla elämöinytkään.

Suomen kannalta onnistuminen on elvytyspaketin avustuskriteerien avaaminen ja kolmasosan tuesta jakaminen sen mukaisesti, miten korona näkyy tämän ja ensi vuoden talousluvuissa. Suomessa koronan talousvaikutukset tulevat näkyväksi koko voimalla syksyn ja ensi vuoden aikana, kun teollisuuden laskevat tilauskannat asteittain muuttuvat talousluvuiksi.

Huippukokouksen suuriin vääntöihin jää kaksi asiaa: muuttuuko lainojen ja avustusten suhde, ja kuinka selkeästi apurahan saantiin kytketään EU:n arvot ja erityisesti oikeusvaltioperiaate.

Lainamuotoisen avun lisääminen vähentäisi Suomen kaltaisen nettomaksajan maksuja ja lisäisi tuen saajien kiinnostusta varmistaa, että raha käytetään viisaasti, jotta se on aikanaan takaisin maksettavissa.

Rahanjaon keskellä testataan myös unionin sitoutumista yhteisiin arvoihin kuten oikeusvaltioon ja toimivaan demokratiaan, kansalaisoikeuksiin ja vapaaseen lehdistöön.

Demokratia ja oikeusvaltio eivät ole Euroopassakaan itsestään selviä. Euroopan unionin rahoilla ei saa rakentaa harvainvaltaa eikä edistää korruptiota tai suoranaisen mafian toimintaa. Tämä täytyy sanoa ääneen, sillä sen verran huolestuttavia uutisia olemme saaneet lukea niin Unkarin, Puolan, Bulgarian kuin Italiankin todellisuudesta.

Suomen EU-puheenjohtajakauden suuri asia viime syksynä oli oikeusvaltioperiaatteen nostaminen keskusteluun ja EU:n varojen saannin ehdoksi. Kun tekee päätöksensä arvojensa mukaisesti, saa myös muiden arvostuksen. Suomi voi ottaa huippukokouksessa todella tärkeän roolin kestävän elvytyksen, terveen talouden ja EU:n arvojen puolustajana.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.)

Demokratia ja oikeusvaltio eivät ole Euroopassakaan itsestään selviä.

Lue lisää