Metsäala, yhteinen asia - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Metsäala, yhteinen asia

Välillä huomaan muistelevani – ehkä liikaakin – miten ennen toimittiin. Kun Venäjä asetti pyöreälle puulle vientitullin noin 15 vuotta sitten ja lopetti raakapuun viennin Suomeen, metsäteollisuuden vaikeudet koettiin yhteisinä.

Tosiasiat otettiin tosiasioina, ja kaikki hakivat ratkaisuja niin teollisuudessa kuin valtionkin puolella. Yhdessä.

Yhteiskunnassa on nytkin laajasti ymmärrettävä vasemmalta oikealle, mistä metsäteollisuuden kannattavan toiminnan edellytykset syntyvät.

En kuitenkaan aseta teollisuudelle vastaavaa vaatimusta sen ymmärtämisestä, mitä kaikkea poliittisessa päätöksenteossa on otettava huomioon. Mutta yhden viestin elinkeinoelämälle lähetän.

Tapana on kritisoida, ettei politiikassa kuunnella elinkeinoelämän viestejä ja toiveita. Kysynkin, kuinka johdonmukaisia ne ovat.

Kymmenet kerrat olen kuullut ykkösesityksenä toiveen tuloverojen merkittävästä alentamisesta haittaveroja korottamalla. Mitä muuta se olisi käytännössä kuin bensan ja dieselin veron korottamista?

Suomi on säilytettävä uudistuvan metsäteollisuuden maana. Meidän on välttämätöntä siirtyä myös päästöttömään energiaan. Metsien hoitoon ja kasvuun on satsattava. Puun saatavuudesta on huolehdittava kattavalla ja kunnossa olevalla liikenneverkolla. Energian saatavuudesta on huolehdittava. Osaavaa työvoimaa on oltava saatavissa. Kuljetusreittien maailmalle on oltava kunnossa. Ja niin edelleen.

Mutta ei valtio ota kaikkeen kantaa. Emme ohjaa, millä hinnalla metsänomistajien on myytävä puuta. Puun myyjilläkin on oltava motivaatio hoitaa metsiään ylisukupolvisesti. Emme päätä palkkakuluista emmekä siitä, paljonko metsäteollisuus laittaa rahaa tuotekehitykseen.

Miten tästä eteenpäin? Koko yhteiskunnan on ymmärrettävä, että kukaan ei sijoita miljardeja kymmeniksi vuosiksi valtaviin tehdaskomplekseihin, ellei luota toimintaedellytysten pitkäjänteiseen huolehtimiseen.

Jo ennen UPM:n uutista olin esittänyt, että teollisuuden sähkövero lasketaan EU:n minimiin ensi vuoden alusta ja että kuljetuksia rasittavan väylämaksun puolitusta jatketaan.

Tarvitaan luottamusta siitä, että hakkuumahdollisuudet säilyvät markkinoiden ohjaamina. Pitää luottaa siihen, että markkinat toimivat, ja jos liikahakkuut uhkaisivat, kantohinta nousisi ja investoinnit jäisivät tekemättä. Näinhän markkina on toiminut sata vuotta.

Pitäisi luottaa myös siihen, että markkinat toimivat siten, että kantohinta tukin, kuitupuu ja energiapuun välillä ja kesken määräytyy läpinäkyvästi ja oikein – mikä takaa sen, että raakapuuta ei valu vääriin kohteisiin.

Myös valtion on oltava näissä asioissa tarkka. Esimerkiksi turpeen verotasoa määrättäessä on huolehdittava, että ainespuuta ei osteta poltettavaksi.

Kaikkeen tähän on oltava pitkäaikainen luottamus. Aloitin kirjoituksen Venäjän vientitulleista. Ennen niitä olin Venäjän johdon ja teollisuutemme kanssa puhunut paljon suomalaisten metsäalan Venäjä-investointien puolesta. Pidettiin metsähuippukokouskin.

Lopputulos oli se, että metsäasioissa Venäjä ei ymmärtänyt markkinataloutta ja pitkäjänteisyyden vaatimusta. Venäjä ajatteli, että kun se ei myy raakapuuta Suomeen, suomalaisyritykset investoivat Venäjälle.

Investointimahdollisuuksia on ja oli muuallakin. En ole noin 15 vuoteen suositellut ainoallekaan metsäalan yritykselle katseen kääntämistä Venäjälle.

Juuri nyt meidän suomalaisten on yhdessä kannettava huolta siitä, että Suomi säilyy houkuttelevana investointikohteena myös metsäalalle.

Kirjoittaja on valtiovarainministeri ja keskustan kansanedustaja.

Puun myyjillä on oltava motivaatio hoitaa metsiään ylisukupolvisesti.

Lue lisää

Kirjailija Miika Nousiainen ammensi Metsäjättiin lapsuudestaan ja tapasi lopetettujen tehtaiden henkilöstöä: "Tehdaspäällikölle on hirveä paikka olla puun ja kuoren välissä"

MT:n lukijat kaipaavat lisää kuitupuuta käyttäviä tehtaita – etenkin Kainuuseen

Keskustan Hoskonen Ilta-Sanomissa: Turpeelle hahmoteltu budjettiriihessä selvää veronkiristystä

Budjettineuvottelut venymässä keskiviikkoon – pääministeri Marin ei eritellyt mistä kiikastaa: "Pöydällä poikkeuksellisen hankalia asioita"