Oulusta osattava myös kotiin - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Oulusta osattava myös kotiin

Sähinällä on aikansa ja sovulla myös. Viisas johtaja varmistaa, että tappion kärsineet saavat työlleen arvostuksen myös tulevaisuudessa.

Keskusta on viikonloppuna taas suomalaisen politiikan ytimessä. Median huomio on puolueelle aina suuri mahdollisuus, vaikka keskusta saavuttaa sen johtajan valinnalla itse aiheutetussa kriisissä.

Johtajuus on keskustassa ollut hukassa viime vuoden eduskuntavaaleista lähtien. Juha Sipilä ilmoitti luopuvansa puolueen johdosta, mutta vei kuitenkin hallitusneuvottelut loppuun luopuvana keskustapomona. Uusi puheenjohtaja Katri Kulmuni sai taakakseen hallitusvastuun, jota suuri osa puolueen kenttäväestä ei kannattanut.

Vaikka Sipilän neuvottelutulos oli keskustan tavoitteiden kannalta hyvä, vihervasemmiston talouspoliittisena omatuntona toimiminen on ollut juuri niin vaikeaa kuin kriitikot puolueessa runsas vuosi sitten ennustivatkin. Kannatuslukemat eivät ole nousseet Kulmunin tavoitteeksi asettamalle 15 prosentin tasolle.

Keskustan oppositiosiipi ei ole edelleenkään tyytyväinen ja hallituksesta kesällä viestintäkohunsa jälkeen näyttävästi lähtenyt Kulmuni on menettänyt otettaan. Sivusta on vaikea huutaa. Kokeneet ministerit toimivat huomattavan itsenäisesti. Samalla Kulmunin oma sitoutuminen hallitusvastuuseen on hämärtynyt.

Ollakseen uskottava puolue, keskusta tarvitsee uskottavan johdon. Annika Saarikko näyttää olevan ennen puoluekokousta selvä ennakkosuosikki sekä puolueväen että suomalaisten keskuudessa (MT 4.9 ).  Jos Saarikko tehtävään lopulta valitaan, edessä on iso työ. Hallituksessa jatkamiseen tiede- ja kulttuuriministeri on kuitenkin sitoutunut.

Talouden suhdanteen nopea heikkeneminen korostaa talouspoliittista osaamista, joka ei ole Saarikon ominta alaa. Myös puolueen keskeiset ministerinsalkut ovat muilla. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen on noussut meneillään olevassa koronakriisissä uuteen lentoon. Myös elinkeinoministeri Mika Lintilä on onnistunut epäkiitollisessa tehtävässään hyvin.

Salkkujen vaihto on tulevan puheenjohtajan kädessä, mutta kynnys siihen on korkea. Silti talouden realiteetit ja talouspoliittiset vaihtoehdot keskustan uuden puheenjohtajan on hallittava.

Kun pääministeri Sanna Marin (sd.) on puolensa valinnut, yrityselämän tukeminen jää keskustalle. Tehtävä on vaikea, niukkuutta on jaettava. Samalla pitäisi varoa ajautumasta vuorineuvosten auliiksi käskyläiseksi.

Vaikka keskusta onnistuisi talouspolitiikassa, sillä on vaikea voittaa vaaleja. Puolueen on kirkastettava tavoitteitaan. Jos sekä talous-, maahanmuutto-  että ympäristöpolitiikassa on sananmukaisesti keskellä, on pystyttävä kertomaan, mitä se on.

Sovittelevuudesta ja kompromissikyvystä olisi tehtävä jysäyttävää aikana, jolloin äärilaidoilta huutaminen saa huomion.

Yksi valtti keskustalla on. Monipaikkaisen asumisen, maakuntien työpaikkojen ja etätyön merkitys on nousussa. Syöttö tulee suoraan keskustan uuden johtajan lapaan. Maakunnat kaipaavat keulakuvaa, joka ylpeänä edustaa niitä.

Keskustan johtajataisto on ollut dramaattinen. Osa keskustavaikuttajista on ennustanut jopa puolueen hajaannusta.

Näin tuskin käy.

Silti sähinällä on aikansa ja sovulla myös. Viisas johtaja varmistaa, että tappion kärsineet saavat työlleen arvostuksen myös tulevaisuudessa.

Oulun kokouksesta on jokaisen osattava kotiin, pää pystyssä ja rinta kaarella.

Lue lisää

Kiurun sote-sosialismia syytä vahtia

Saarikko keskustan linjasta: Kaupungistuminen ei välttämättä ole jatkuva megatrendi – monipaikkaisuuden puolesta tarvitaan toimia

Hallitus poksautti korkin lainapullosta

Paine puolueiden sisällä kasvaa