Hankkeita hankkeen perään: Selvityksiä maataloudesta riittää, mutta onko niistä hyötyä? - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Hankkeita hankkeen perään: Selvityksiä maataloudesta riittää, mutta onko niistä hyötyä?

Jos tuottajahinta ei nouse, ei todellisuudessa ole lisätuotannolle tarvetta, eikä hankkeellekaan.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila harmitteli perjantain MT:ssä maataloustutkimuksen heikkoa tilaa ja siihen kohdistettuja rahoitusleikkauksia. Puolueettoman maataloustutkimuksen vähyydestä on ollut moni muukin viime vuosina huolissaan.

Jos yliopistotasoinen pitkäjänteinen maataloustutkimus tuntuu lähes puuttuvan, niin määräaikaisia, muun muassa eri järjestöjen, hankkeita vaikuttaa kyllä riittävän.

Alle 10 vuodessa on jo parikin kertaa hankkeilla tähdätty öljykasvien viljelyalan lisäämiseen. Yksi rypsihanke alkoi tänä keväänä. Öljykasvien viljelyala on samalla pudonnut historiallisen pieneksi.

Useampi hanke on selvitellyt viljelijävetoisen viljanviennin mahdollisuuksia. Milloin on hankkeilla kannustettu siemenviljelyyn, milloin jonkin muun tuotteen tuotantoon. Hankkeita perustellaan usein sillä, että ne tähtäävät viljelyn kannattavuuden parantamiseen.

Jos jonkin tuotteen tuotantoa halutaan lisätä, niin yksinkertaisen järjen mukaan silloin markkinoilla kyseisen tuotteen hinta nousee ja se kannustaa tuotannon kasvuun. Jos hinta ei nouse, ei todellisuudessa ole lisätuotannolle tarvetta, eikä hankkeellekaan.

Valtakunnallisten hankkeiden päälle on liuta maakunnallisia hankkeita.

Ovatko viljelijät ottaneet hankkeiden tulokset käyttöönsä? Hankkeiden elinkaari vaikuttaa usein olevan: alku, keskivaihe, loppu, unohdus. Hankkeen päätyttyä pahimmillaan kukaan ei ole jalkauttamassa tuloksia käytäntöön. Ovatko hankkeiden rahoittajat, esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö, tähän tyytyväisiä?

Pro Ruis -projekti onnistui tosin liiankin hyvin. Hankkeen tavoite oli lisätä rukiin viljelyä ja nyt ruista on varastossa kahden vuoden kulutusmäärä ja hinta sopimuksettomilla erillä siten sen mukainen. Ratkaisevaa ruisalan nousussa taisi kuitenkin olla hankkeen sijaan joidenkin leipomoiden kotimaisuuslupaukset, jotka nostivat takavuosina rukiin hinnan selvästi muita viljoja paremmaksi ja houkuttelevaksi. Nyt se aika on ohi.

Hankkeiden lisäksi parin vuoden välein jokin taho teettää ruokaketjusta selvityksen. Viimeisin oli Matti Apusen S-ryhmälle tekemä pamfletti viime viikolla.

Maatalouden ulkopuolelta tulevat näkemykset ovat arvokkaita, mutta oliko Apusella raportissaan kovin paljon uutta sanottavaa? Suomalaisen ruuan laadun brändäämisestä vientivaltiksi on hoettu vuosikaudet erinäisten hankkeiden seminaareissa.

Reijo Karhisen selvityksen julkistamisesta on puolitoista vuotta. Mitähän Karhisen raportin toimien jatkokehitykselle kuuluu?

Hautautuvatko Karhisen ja Apusen paperit kohta samaan laatikkoon kuin muun muassa Simo Palokankaan johtaman ruokastrategiaryhmän raportti vuodelta 2010?

Riittäisivätkö selvitykset jo? Pitäisikö vain ottaa oppia presidentti Paasikiven sanoista: tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Eli myöntää, että viljelijöiden ainut vaihtoehto parantaa tuotantonsa kannattavuutta on sopeutua maailmanmenoon ja markkinoihin.

Helppoa se ei ole ja vaatii ikäviä ratkaisuja, mutta ei taida muukaan auttaa. Vai olisiko tässä uudelle hankkeelle ja selvitykselle tarve?

On hankkeista hyötyäkin. Ehkä myös rypsihanke tällä kertaa menestyy eikä opit heti unohdu.

Ehdottomasti tarpeellisin on ollut Välitä viljelijästä -hanke. Sille on ollut aito tarve ja se on vaikuttanut suoraan usean viljelijän elämään kääntäen sitä parempaan päin.

Myös yksittäisten viljelijöiden pelloillaan tekemät viljelykokeet ovat saaneet kiitosta toisilta viljelijöiltä.

Lue lisää

Pro Ruis ei ole hanke eikä saa hanketukia

"Korvamerkitty EU-tuki on elintärkeä 'köyhien ja kuihtumaan tuomittujen alueiden' tutkimukselle" – Itä-Suomen ammattikorkeakoulut puolustavat vahvaa EU-rahoitustaan

MTK:n Marttila maataloustutkimuksesta: "Metsän tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on paljon paremmassa jamassa"

Ärttö ja Älli aloittivat keinosiemennykset Suomessa