Lukijalta: Sähkönsiirto hoidetaan maaseudulla vahvemman oikeudella
Voimajohtorakentamiseen pitää tuoda mukaan kokonaistaloudellisuus, kirjoittaa Veli-Jussi Jalkanen. ”400 kilovoltin linjalla jokaisella kilometrillä menetetään noin 50 tonnia hiilensidontaa vuodessa ja 3 000 euron arvokasvu.”
Kirjoittaja ihmettelee maata ja metsää tuhlailevaa voimalinjarakentamista. Kuvituskuva. Kuva: Johannes TervoUseat uudet kulutustavat vaativat lisää sähköä. Nykyinen linjakapasiteetti ei riitä. Valitettavasti Fingridin annetaan ajatella ja suunnitella, minne ja miten uudet linjat rakennetaan. Kapeakatseisesti ja ”vanhalla kaavalla” rakentaminen johtuu siitä, että voimayhtiöille se on halvin systeemi. Maanomistajat joutuvat luovuttamaan maapohjan rakentajille hyvin halvalla eli näin rahoittamaan rakentamista ilman korvauksia.
Tämä on ehdottomasti omaisuuden suojan vastaista ja epäoikeudenmukaista.
Näin voidaan toimia vain koska voimayhtiöt lobbaavat voimakkaasti ja poliitikot, lainsäädäntö ja oikeusvaltion periaatteet eivät puolusta maaomistajaa.
Sähkönsiirtopolitiikkaa hoidetaan Suomessa vahvemman oikeudella. Vähemmän maanomistajien oikeuksia heikentäviä ratkaisuja ei edes harkita maaseudulla, mutta kylläkin kaupungeissa, joissa useita johtopareja pannaan samaan pylvääseen ja käytetään maakaapeleita.
Vähemmän maanomistajien oikeuksia heikentäviä ratkaisuja ei edes harkita maaseudulla.
On useita kokonaistaloudellisempia vaihtoehtoja, joita voitaisiin sähkönsiirrossa määrätä sovellettavaksi. Konesalit voitaisiin sijoittaa suurten tuulivoimatuottajien tontille. Maaseudulla voitaisiin käyttää pitkiä pylväitä, joihin sopii useita johtopareja päällekkäin sekä jatkaa pylväitä muutamilla metreillä, jolloin metsä sopisi kasvamaan lankojen alla.
Lisäksi tulisi käyttää pitkiä luode–kaakko-järvireittejä, joihin lasketaan kaapelit pienin kuluin. Pylväslinjauksiin tulisi käyttää puustollisesti vähäarvoisia soita ja voimajohtokaapelilinjauksiin kallioita ja valtateiden penkkoja datakaapelien tapaan.
Ilmajohdot pitäisi sijoittaa valtateiden jo valmiille tieaukkojen suojavyöhykkeille tien viereen.
Nykyisin linjat rakennetaan typerästi ja maata tuhlaavasti umpimetsään, kun kokonaistaloudellisempiakin vaihtoehtoja olisi. 400 kilovoltin linjalla jokaisella kilometrillä menetetään noin 50 tonnia hiilensidontaa vuodessa ja 3 000 euron arvokasvu.
Veli-Jussi Jalkanen
Rautalampi
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
