Kolumni

Mitä painopaperien jälkeen?

UPM:n suunnitelma Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta on suoraa jatkoa muutoksessa, joka alkoi vuonna 2006 yhtiön Voikkaan paperitehtaan toiminnan päättyessä.

Viitisentoista vuotta sitten Suomessa tehtiin graafisia eli paino- ja kirjoituspapereita noin 10 miljoonaa tonnia vuodessa.

Viime vuonna määrä painui jo 4,7 miljoonaan tonniin.

Stora Enso on nyt pysäyttämässä Oulussa kaksi hienopaperikonetta ja UPM Kaipolassa kaksi sanomalehti- ja yhden aikakauslehtipaperikoneen.

Näin graafisten paperien tuotanto on vähenemässä Suomessa alle kolmeen miljoonaan tonniin vuodessa.

Metsä Group myi painopaperitehtaansa Sappille jo vuonna 2009.

Stora Enson liikevaihdosta graafisten paperien osuus on painumassa selvästi alle 20 prosenttiin. UPM:llä osuus oli vielä viime vuonna 40 prosenttia.

UPM:llä myös pyörii Suomen uusin ja suurin aikakauslehtipaperikone, joka käynnistyi Raumalla 1998.

Painopaperien roimasta tuotannon laskusta huolimatta metsäyhtiöt ovat pystyneet tekemään kelpo tulosta, vuonna 2018 jopa kaikkien aikojen ennätyksiä.

Rahaa on tahkottu ennen kaikkea sellulla, johon on myös investoitu niin Suomessa kuin Etelä-Amerikassa.

Metsä Groupin vuonna 2017 Äänekoskella käynnistynyt, 1,2 miljardia euroa maksanut, biotuotetehdas on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi. Konserni suunnittelee vielä isompaa ja kalliimpaa vastaavanlaista tehdasta Kemiin.

UPM on investoinut Pietarsaaren, Kymin ja Kaukaan sellutehtaiden pullonkauloihin vuoden 2013 jälkeen niin, että vuosittaista tuotantoa on kasvatettu yli 500 000 tonnia eli keskikokoisen sellutehtaan verran.

Sellun kysynnän arvioidaan jatkavan kasvuaan maailmalla, sillä sellua tarvitaan entistä enemmän muun muassa pehmopapereihin ja pakkauksiin.

Stora Enso ehti tehdä Kotkan Sunilan sellutehtaasta kymmenisen vuotta sitten lopettamispäätöksen, joka kuitenkin peruttiin.

Nykyajan sellutehtaaksi pienehkö Sunila on investointien jälkeen kehittämässä ligniinin jalostusta.

Sunilan koelaitoksessa ryhdytään tuottamaan puupohjaista hiiltä, josta voidaan tehdä akkuja sähköautoihin ja kuluttajaelektroniikkaan.

UPM puolestaan aloitti kesällä nanosellusta valmistetun haavasidoksen kaupallisen myynnin. Nanosellu on jalostettu kotimaisesta koivusellusta Lappeenrannassa. Sidosta käytetään muun muassa vaikeiden palovammojen kirurgisissa hoidoissa.

Metsä Groupin koetehtaassa Äänekoskella valmistui tämän kuun alussa ensimmäinen puupohjainen tekstiilikuituerä, joka on syntynyt aiempaa ympäristöystävällisemmällä menetelmällä.

Metsäyhtiöillä on kehitteillä lukuisia uusia tuotteita. Vain harvat aihiot etenevät kaupalliseen vaiheeseen.

Uudet tuotteet eivät korvaa menetettyjä työpaikkoja tai kantorahatuloja Suomessa, jos ne valmistetaan jossain muualla. Siitä esimerkkinä on UPM:n päätös investoida 550 miljoona euroa Saksaan rakennettavaan biokemikaalitehtaaseen.

Saksalaisesta pyökistä on määrä tehdä kemikaaleja, joilla voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista valmistettuja kemikaaleja esimerkiksi tekstiileissä, pakkauksissa, kosmetiikassa tai jäänesto- ja pesuaineissa.

Kilpailukyky ratkaisee, missä hedelmät uusien tuotteiden kehitystyöstä nautitaan.

Lue lisää

Kun ankkuriyhtiö lähtee kaupungista

UPM:n Pesonen Jämsänkosken sanomalehtipaperin tuotannosta: "Näen sen aika haastavana"

UPM:n paino- ja kirjoituspaperien toimitukset putosivat runsaan viidenneksen – tarrat, erikoispaperit ja energia tekivät hyvää tulosta

Puupäiväkoti peittosi muut hintavertailussa – Helsinkiin nousee lisää puisia opetustiloja