Kolumni

Taistelu oikeusvaltiosta

On jotensakin eriskummallista, että 2000-luvun Euroopan unionissa pitää käydä keskustelua siitä, tuleeko unionin jäsenmaiden noudattaa oikeusvaltioperiaatetta ja kunnioittaa perustavaa laatua olevia kansalaisten oikeuksia, kuten mielipiteenvapautta ja oikeutta monipuoliseen tiedonvälitykseen.

Mutta tällaisessa tilanteessa tänä syksynä me olemme, kun yhtä aikaa pitäisi sopia EU:n seitsemän vuoden budjetista ja uudesta elpymisrahastosta.

Olen suuri Unkarin ja unkarilaisten ystävä, mutta en voi kokea ylpeyttä siitä, mitä sukulaiskansamme keskuudessa tapahtuu.

Unkarissa valtaa keskitetään hallitsevan puolueen, Fideszin, taskuihin tuhoamalla oikeuslaitoksen riippumattomuutta, estämällä vapaata tiedonvälitystä ja luomalla uudet hyväveliverkostot, joiden kautta varmistetaan, että valtion rahankäytöstä suuri osa päätyy hallitsevan puolueen ystävien taskuun.

Unkarin muutos ei ole tapahtunut hetkessä. Vakavat demokratiaongelmat olivat nähtävissä vuoden jo 2010 parlamenttivaalien jälkeen.

Unkarin silloinen Suomen suurlähettiläs Jari Vilén arvioi tuolloin, että ainoa keino Unkariin ja pääministeri Orbániin vaikuttamiseksi on ehdollisuus EU-rahoituksessa. Arvio näyttää olevan enemmän kuin oikea.

Suomi otti vuosi sitten oman puheenjohtajakautensa tärkeimmäksi tavoitteeksi oikeusvaltioperiaatteen edistämisen koko unionissa. Raportointi periaatteen toimivuudesta alkoi Suomen aktiivisuuden ansiosta.

Iso kysymys siitä, kytketäänkö EU:n budjettivarojen käytön ehdoksi EU:n perustavaa laatua olevien arvojen, kuten juuri oikeusvaltioperiaatteen, noudattaminen jäi odottamaan Saksan puheenjohtajakautta ja kuluvaa vuotta.

Heinäkuun huippukokouksessa saavutettiin periaatteessa jäsenmaiden kesken sopu siitä, että EU-budjettiin liitetään jatkossa erityinen oikeusvaltiomekanismi. Unkari ja Puola ovat sen jälkeen aloittaneet päätöksen vesittämisen saaden hieman yllättäen tukea kannoilleen puheenjohtajamaa Saksasta.

EU-parlamentti on ollut yhteisten eurooppalaisten arvojen näkyvä puolustaja. Olen itse kaikissa yhteyksissä, aina oman ryhmäni kokoontumisista valiokuntatyöhön ja täysistuntoihin asti, vaatinut oikeusvaltioperiaatteen kunnianpalautusta.

EU-parlamentti on useaan otteeseen vaatinut asiassa uutta lainsäädäntöä.

Ratkaisevat neuvottelut asiassa alkavat ensi maanantaina, jolloin Saksa neuvoston edustajana, parlamentti ja komissio kokoontuvat yhteen hakemaan kompromissia.

Suomalaisista europarlamentaarikoista neuvotteluihin osallistuu Petri Sarvamaa, joka on esiintynyt vahvasti demokratian ja oikeusvaltionormien puolustajana.

Lähiviikkoina EU-parlamentin ja neuvoston välillä haetaan sopua myös seitsemän vuoden rahoituskehyksestä ja elpymisrahaston yksityiskohdista. Neuvotteluilla on kiire, jotta uusi lainsäädäntö voisi astua voimaan ensi vuoden alusta.

Pääministeri Sanna Marin on ollut asiassa suoraselkäinen. Hän sanoi suoraan myös sen, että Suomi ei kannata Saksan vesitettyjä esityksiä. Suomen kanta hävisi kuitenkin ensimmäisen erän neuvostossa. Nyt asian kohtalo on Euroopan parlamentin käsissä.

Ja tietysti Suomessa viimeisen sanan sanoo oma eduskuntamme, joka joutuu ottamaan asiaan kantaa viimeistään silloin, kun EU:n omien varojen päätös pitää hyväksyä kuluvan marras–joulukuun aikana.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).

 

En voi kokea ylpeyttä siitä, mitä sukulaiskansamme Unkarin keskuudessa tapahtuu.

 

Lue lisää

Euroopan unionilla on näytön paikka

Mäntyniemen ovea kolkuttelee jo kaksi kandidaattia, mutta kolmas voittaisi, jos homma vain kiinnostaa

Uhka EU-rahoituksen kaatumisesta saa kitkeriä kommentteja viljelijöiltä: "Viljelijät maksavat muiden politiikan alojen epäonnistumisia"

EU:n rahapaketin lopullisen hyväksymisen tiellä esteitä – Unkari ja Puola eivät antaneet tukeaan