MT Jättinumero: MT.FI-sivuston kaikki artikkelit saatavilla 30.10.-1.11. ilman lukurajoituksia
Kolumni

Peurakannan leikkaamiseen ei ole yksinkertaista ratkaisua

Iso osa metsästäjistäkin on sitä mieltä, että kanta on liian suuri tai aivan liian suuri.

Valkohäntäpeurakannan koko ja metsästys ovat mutkikkaita aiheita, joihin tarjotaan usein yksioikoisia ratkaisuja.

Eläimiä pitäisi yksiselitteisesti vain ampua enemmän, lienee suosituin ohje. Pelkkä määrän ampuminen ei kuitenkaan auta, vaan vähentämisellä pitäisi pyrkiä vaikuttamaan jäävän kannan rakenteeseen.

Metsästäjät kuulemma myös haluavat vain kasvattaa ja kasvattaa peurakannan kokoa. Vuonna 2018 Suomen riista­keskuksen Varsinais-Suomen aluetoimisto teki kyselyn valkohäntäpeuranmetsästäjille lajin kannanhoidosta alueella.

Kyselyyn vastanneista noin 40 prosenttia oli sitä mieltä, että peurakanta on joko liian suuri tai aivan liian suuri. Puolet vastaajista sanoi, että peuroja oli omilla metsästysalueilla sopivasti ja vain viisi prosenttia halusi kasvattaa kannan kokoa.

Näiden vastausten valossa on harhaanjohtavaa väittää, että metsästäjät vain haluavat kasvattaa ja kasvattaa peurakantaa.

Valkohäntäpeurojen metsästyksen vapauttaminen olisi varmasti metsästäjien mieleen. Eläimiä saisi silloin ampua mielin määrin. Mutta mitä ihmettä, kyselyn mukaan vain alle 15 prosenttia vastaajista näki tämän ratkaisuna peurakannan leikkaamiseen.

Toki metsäkauris on varoittava esimerkki, sillä sen metsästyksen vapautuksen jälkeen kauriskanta on lähtenyt monin paikoin jyrkkään nousuun ja kolarien määrä on lisääntynyt.

Kaupallisiin valkohäntäpeurajahteihin eivät kaikki suhtaudu suopeasti. Kuka saa hyödyn ja onko se soveliasta ensinkään, että kaupallista toimintaa harjoitetaan toisten mailla?

No maanomistajat ainakin näkevät tässä mahdollisuuksia ja ovat niitä valmiita hyödyntämään, sillä kyselyn mukaan maanomistajien metsästysseuroissa ollaan selkeästi pidemmällä kaupallisuuden hyväksymisessä ja toiminnassa.

Maata omistavat ja viljelevät vastaajat kertoivat, että heidän metsästysseuroissaan lähes viidenneksessä harjoitetaan kaupallista jahtia ja liki kolmasosa seuroista myy osan saaliista.

Kyselyyn vastasi lähes 370 maanomistajaa ja runsas 350 maata omistamatonta.

Ensin asiat tutkitaan, sitten vasta hutkitaan, on oivallinen sananparsi. Hurja hutkiminen on toki näyttävää. Tulosta ei vain synny, ja monet mahdollisuudetkin saatetaan hukata, jos tutkimiseen ei ole aikaa tai resursseja.

Kirjoittaja on MT:n erätoimittaja.

On harhaanjohtavaa väittää, että metsästäjät vain haluavat kasvattaa ja kasvattaa peurakantaa.

Lue lisää

Suuresta peuralupamäärästä tulee taakka ja stressi, mitä myöhemmin jahdin aloittaa – "heti syyskuun alussa kyttäämään ja sitten ajavat koirat irti"

Lukijalta: Peuroista pitäisi maksaa tapporaha – ne tuhoavat puutarhat, pellot ja liikenneturvallisuuden

Peurasta voisi maksaa tapporahan

Peurojen määrä kuriin