Kolumni

Eihän tässä ole järkeä: Millä tuulivoimalat maksetaan, jos sähkönhinta on jopa negatiivinen silloin kun tuulee?

Simo Ralli kertoo energiaratkaisuidensa toimivuudesta. Voi myös kuunnella kolumnin Rallin kertomana.

Olen tässä vuosien aikana tehnyt muutaman hankinnan, joista olen luvannut kertoa kuinka ne ovat pelittäneet. On siis vuosiraportin aika.

Tuulivoimala nousi lähimetsään vuonna 2013. Ropelli on pyörinyt nöyrästi ja tuottanut nyt valtakunnan verkkoon 46 miljoonaa kilowattituntia sähköä. Jos kilowattitunnit muutetaan öljyksi, olisi polttoöljyä palanut suunnilleen 4 600 000 litraa, eli noin 154 rekallista.

Muutama murhe on siipien ja generaattorin kanssa ollut, mutta valmistaja on fiksannut ne. Muuten voimala on ollut suhteellisen huoleton aparaatti.

Yhtäkään räjähtänyttä lepakkoa tai kuollutta elukkaa emme ole siipien alta löytäneet, vain sudet ja peurat ovat lisääntyneet alueella. Naapurit tervehtivät edelleen eivätkä kenenkään lehmät ole ummessa.

Tuulivoimala on siis toimiva värkki, mutta olen silti huolissani tuulivoima-alan tulevaisuudesta. Tuulisähkö on kuin ohran kasvatus. Kun sitä tuotetaan liikaa, hinta tippuu jyrkästi. Jo nykyään, kun tuulee navakasti, voi sähkön pörssihinta olla lähellä nollaa euroa. Muutamana yönä on joutunut maksamaan siitä, että saa sähkönsä eteenpäin.

Tuulivoimaloita suunnitellaan runsaasti lisää. Millä ne maksetaan, jos sähkönhinta on jopa negatiivinen silloin kun tuulee? En ymmärrä.

Kuluttajat saavat olla tyytyväisiä. Sähkö on halpaa aina kun tuulee! Sähkön varastointia akkuihin, vetyyn tai paineilmaan kehitellään. On pakko kehittää. Toivottavasti tiede ja tekniikka tuovat avun tähänkin pulmaan.

Olen ollut käytetyn Teslan omistaja nyt kaksi ja puoli vuotta. Olen ajanut sillä itse 70 000 km. ­Yhteensä mittarissa on nyt 160 000 km.

Auto on toiminut, eteenpäin on päästy eikä tien päälle ole jääty. Toki pitää muistaa että Tesla on amerikkalainen auto. Onnekseni sain vuoden 2013 autolle kahden vuoden täyden takuun. Takuuseen on vaihdettu: auton keskinäyttö, lämmityskenno, pari oven ripaa ja sähkömoottori.

Asiat on hoidettu hienosti, vaikka huolto on Helsingissä. Auto noudettiin kotoa ja antoivat toisen auton tilalle. Keskinäytössä on suunnitteluvirhe, ja se vaihdetaan nyt kaikille ongelmasta kärsiville.

Sähkömoottori vaihdettiin, vaikkei olisi tarvinnut. Mittauksissa oli huomattu jännitehäviötä ja se päätettiin vaihtaa kaiken varalta. Hyvää palvelua.

Pakollisia huoltoja ei autossa ole. Olen vaihtanut raitisilmasuodattimen pari kertaa ja putsannut jarrut aina renkaiden vaihdon yhteydessä. Sähköä on kulunut 1 300 euron edestä, raitisilmasuodattimet maksaneet 20 euroa kappale, käyttövoimavero 250 euroa.

Eli auto kuluttaa noin kaksi euroa sadalla kilometrillä. Lataan autoa 90 prosenttisesti kotona, yösähköllä edullisimpaan aikaan. Täyskaskovakuutus maksaa saman kuin muihinkin autoihin. Autolla pääsee edelleen yhdellä latauksella 360 kilometriä kesällä ja 270 kilometriä kovassa pakkasessa. En voi kuin suositella sähköautoa maaseudun omakotitaloasujalle.

Aurinkopaneelit ovat nyt puksuttaneet vuoden. Järjestelmä on 7,2-kilowattinen ja maksoi asennettuna arvonlisäveroineen 8 500 euroa. Arvio sähköntuotannosta oli noin 7000 kWh vuodessa. Ensimmäisenä vuonna siihen ei päästy, vaikka mielestäni viime vuosi oli aika aurinkoinen. Vuosituotanto jäi 5 500 kilowattituntiin.

Takaisinmaksuaika paneeleilla on noin 15 vuotta. Ei siis kauhian hyvä. Toki, jos maatalouteen tekisi isomman voimalan, saisi siihen investointituen ja arvonlisäveron poistettua. Silloin aurinkosähkön tuotanto olisi jopa muutakin kuin vain hyvänmielen hankkimista.

Kirjoittaja on teuvalainen ­maanviljelijä ja Elonkerjuuyhtyeen kitaristi.

Lue lisää

Vapon Ahti Martikainen pieksee hybridiautoilun roolia päästövähennyksissä: ”En anna tässä paljoa painoa Porsche Panameroille ja muille sähköautoille”

Sähköautoille tarkoitettu kaapelointivelvoite nostaa piharemontin hintaa – korjausrahoitus maaseudun taloyhtiöille voi vaikeutua entisestään?

Volkswagenit sähköistyvät, ID.4 sopii perheautoksi

Sähkökatkojen määrä kasvaa, sillä taajuuden muutokset lisääntyvät tuuli- ja vesivoiman vaihtelun vuoksi