Kolmas aalto lyö rantaan
12.3.202101:00
Suomessa koronatilanteen heikentyminen on ollut harmillinen, mutta myös osin odotettu kehityssuunta. Muu Eurooppa näki vastaavanlaisen leviämisen jo aiemmin. Suomi onnistui mitoittamaan rajoitustoimet viime vuonna oikea-aikaisiksi ja oikeasuhtaisiksi. Suomessa sairastuneiden määrä jäi näin toimien pieneksi ja talousvaikutuksetkin murto-osaan keväällä ennakoidusta.
Kun virustaudin kolmas aalto on keskuudessamme, näyttää kansakuntamme paljon enemmän hajallaan olevalta, kuin viime kevään rynnistyksen kohdalla. Tauti pahenee, mutta puolustusjoukot ovat jo valmiiksi eriseuraisia.
Viruksen brittimuunnos laittaa uusiksi vanhat mallit, sillä uusi virustyyppi etenee salakavalammin ja nopeammin ja on ilmeisesti myös tappavampi kuin edeltäjänsä. Tiedossa oli, että korona pysyy keskuudessamme, mutta uutta on, miten nopeasti eri maissa päästään lähes pystysuoraan nousevalle tartuntakäyrälle.
Suomi nukkui varmaan osin aiemmin hyvin hoidetun pandemiatilanteen ansiosta vielä vuodenvaihteessa enemmän tai vähemmän Ruususen unta. Me emme olleet valmiina siihen kylmään todellisuuteen, jonka virusmuunnokset toivat mukanaan. Myös politiikan kentällä näyttää eripuraisuus kasvavan hetkellä, jolloin päätöksentekijöiden viestin kansakunnalle pitäisi olla mieluummin yhtenäinen kuin hajanainen.
Uuden tilanteen valossa tarvitaan uusia toimia. Eihän tämä loppujen lopuksi sen vaikeampaa ole. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilannekuvaskenaariot ovat hälyttäviä. Ongelma on edelleenkin, että tiedot viruksen leviämisestä ja sairaalapaikkojen täyttymisestä tulevat pahasti myöhässä.
Hitaan reagoinnin ja hyvän uskon seurauksista varoittava esimerkki on EU-parlamentin toinen kotimaa Belgia. Viime syksynä parissa viikossa tautitapaukset nousivat 10 miljoonan asukkaan kuningaskunnassa jopa 24 000 päivittäiseen todettuun tartuntaa. Tuollaiset lukemat ovat aidosti vaarallisia kaikille ikään, terveydentilaan tai kansallisuuteen riippumatta.
Belgian yhteiskunta laitettiin totaaliseen säppiin lokakuun lopussa ja sulku jatkuu edelleen. Reiluksi kuukaudeksi aiottu sulku on siis nyt kestänyt liki puoli vuotta, eikä varmuutta normaaliin palaamisen ajankohdasta ole vieläkään. Yhteiskunnan sulkeminen täysin näin pitkäksi aikaa on inhimillisesti ja taloudellisesti raskasta ja paljon kalliimpaa, kuin ajoissa tehdyt rajoitustoimet koskaan ovat.
Koronan vastatoimissa onkin viisasta reagoida hiukan yli tarvittavan, kuin selkeästi alitse tarpeellisen. Pienen ylivarautumisen kustannukset ovat nimittäin niin ihmishengissä kuin rahassakin taatusti pienemmät, kuin välinpitämättömyydestä ja taudin hallitsemattomasta leviämisestä syntyvä lasku.
Käymme nyt kilpajuoksua ajan kanssa, sillä rokotuskattavuuden edistyessä sulkutoimien tarve vähenee. Tartuntakäyrä on saatava laskuun ja hallintaan seuraavien kahden kuukauden aikana, jonka jälkeen rokotukset ehtivät todella apuun.
Kahdeksan eduskuntapuoluetta yhdeksästä on päätynyt siihen, että on turvallisinta siirtää kuntavaalien ajankohtaa kesäkuuhun. Sekä vaalityön, ihmisten kohtaamisen että äänestämisen kannalta ratkaisu tuntuu perustellulta. Demokratia ei siitä kärsi, aloittavatko uudet valtuustot työnsä huhtikuun lopussa vai kesäkuussa.
Niin vaalityön kuin äänestämisen pitää olla mahdollista ilman pelkoa rajusti tarttuvista taudeista. Kaikkia päätöksiä kannattaa lähiviikkoina pohtia kansalaisten terveyshuolet etusijalla. Viisaasti toimien kukistamme kolmannen aallon ja vältämme myös sen kaikkien vähiten toivotun neljännen aallon. Kyllä se siitä!
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilannekuva- skenaariot ovat hälyttäviä.
- Osaston luetuimmat
