Kolumni

Vaalikatsaus

On satavarmaa, että poliittinen kartta on vaalikierroksen jälkeen koko lailla uudessa asennossa.

Demokratiaan kuuluu vallan uusjako vaaleissa säännöllisin väliajoin. Tätä vallankäytön herkkua suomalaisella äänestäjällä riittää.

Jos poliittisessa elämässä ei tapahdu mullistuksia, vuosina 2021–2025 Suomessa järjestetään kuudet vaalit. Vuosikymmenen alkupuoliskolla on ainakin yhdet vaalit kunakin vuonna.

On satavarmaa, että poliittinen kartta on vaalikierroksen jälkeen koko lailla uudessa asennossa.

Ensimmäiset vaalit ovat kunnissa kesäkuun 13. päivänä. Alkava valtuustokausi koettelee uusien valtuutettujen yhteistyökykyä ja rohkeutta. Kuntien talous on tiukoilla.

Kuntavaalien kärkipaikasta kilpailevat perussuomalaiset, demarit ja kokoomus. Neljännestä sijasta ottelevat keskusta ja vihreät.

Maakunnissa ja maaseudulla keskusta ja perussuomalaiset kilvoittelevat ykköspaikasta.

Jos sote etenee, kuten määrä on ollut, sotevaalit ovat vuonna 2022. Ne ovat historialliset aluevaalit, joissa valitaan maakuntien päättäjät hoitamaan alueensa sotepalveluita.

Samalla muodostuu uusi poliitikkokategoria: vaaleilla valitut maakuntapäättäjät. Heidän asemansa on vahva. Monet maakuntapäättäjät nousevat aikanaan valtakunnan politiikkaan.

Kahden vuoden päästä eduskuntavaalitkin ovat selän takana. Vuoteen 2023 ehtii tapahtua paljon, yllättävääkin. Talousbuumi on todennäköisesti pyyhkäissyt Suomenkin yli.

Mielipidemittausten perusteella perussuomalaiset, demarit ja kokoomus kilpailevat johtopaikasta. Todennäköistä on, että hallituspohja vaihtuu eduskuntavaalien jälkeen.

Tarkoin seurataan sitäkin, saako valtiovarainministeriksi siirtyvä Saarikko joukkoineen keskustan kannatuksen nousuun. Keskustan parlamentaarisella voimalla on vaikutuksensa uudenkin hallituksen muodostamisedellytyksiin.

Vuonna 2024 pidetään kahdet vaalit. Heti alkuvuodesta valitaan presidentti Sauli Niinistön seuraaja. Vaalit ovat jännittävätkin, sillä Niinistölle ei ole näköpiirissä itsestään selvää seuraajaa. Asetelma muotoutuu kunnolla vasta sitten, kun puolueet tai kansanliikkeet ovat asettaneet ehdokkaansa.

Presidentinvaalit ovat politiikkaa väheksymättä suuresti henkilövaalit. Jos 2000-luvun presidentinvaalien kaava toteutuu, mikä on mahdollista, presidentti valitaan joko keskustalais-oikeistolaisesta tai punavihreästä leiristä.

Samana vuonna valitaan uudet edustajat Euroopan parlamenttiin. Ne ovat monestakin syystä tärkeät vaalit. EU:n asema on valinkauhassa. Suomella on yhä enemmän vartioitavaa esimerkiksi metsäpolitiikassa EU:n suunnalla. Meillä on iso intressi vaikuttaa EU:n kehitykseen silläkin perusteella, että Suomen asema pysyisi riittävän vahvana eurooppalaisessa päätöksenteossa.

Vuonna 2025 tavataan taas kuntavaaleissa. Kuntien asema on uudelleen muotoutunut tuohon mennessä pitkälle hallituksen ja eduskunnan sotepäätösten ja talouskehityksen seurauksena. Kuntien vastuut elinvoimaisuus- ja työllisyystehtävistä korostuvat koulu- ja kulttuuriasioiden rinnalla.

Puolueiden velvollisuus on esittää äänestäjille selkeät vaihtoehtonsa Suomen suunnasta vaikeassa ja arvaamattomassakin murrosajassa.

Puolueiden välillä on näet isojakin eroja. Medialla on herkullinen tehtävä paljastaa kaksilla rattailla ajelut.

Vaaleilla on demokratiassa väliä.

Kirjoittaja on ministeri.

On satavarmaa, että poliittinen kartta on vaalikierroksen jälkeen koko lailla uudessa asennossa.

Lue lisää

Havaintoja hallituksesta

Presidentin valta

Satavuotias tasavalta

Kirstunvartija