Onko metsäkonsensus mahdollista?

Mielipide

4.6.202102:00

Kolumni

Eero Heinäluoma

Suomalainen yhteiskunta on 1960-luvun lopulta kehittynyt vahvan yhteisymmärryspolitiikan kautta. Isoista ratkaisuista on haettu mahdollisimman suurta yksimielisyyttä yli hallitus-oppositiorajojen, ja myös etujärjestöjen kanssa erityisesti työmarkkina-asioissa.

Ulkopolitiikasta yhteisymmärrys aikoinaan lähti. Presidentti Kekkosen rooli tässä oli kiistaton. Tulossopimukset olivat toinen rakennuspalikka konsensuspolitiikassa. Tulossopimusten kautta syntyi vakautta yhteiskuntaan ja ennustettavuutta talouspolitiikkaan.

Konsensusta ja tulopolitiikkaa aikoinaan kritisoitiin erityisesti vasemmalta ja monen radikaaliälykön toimesta. Laajat tuloratkaisut saivat kuitenkin kuoliniskunsa työnantajilta, kun Elinkeinoelämän keskusliitolta vietiin sääntömuutoksin mahdollisuus sopia työmarkkina-asioista. Metsäteollisuus meni hajautuksessa vielä pidemmälle ilmoittamalla lopettavansa myös liittokohtaisen sopimisen.

Metsäalalla vallitsi pitkään kohtuullinen yhteisymmärrys metsien tärkeydestä suomalaisten yhteiselle hyvälle ja menestykselle. Nyt näyttää siltä, että metsäasioissa yhteisymmärrys pettää juuri silloin kun sitä eniten tarvittaisiin.

Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen on välttämätöntä ja EU muokkaa monia toimintojaan uusiksi. Metsät nousevat isoon rooliin ennen muuta siksi, että metsät sitovat massamitassa hiilidioksidia. EU-linjaukset ovat metsäasioissa meille merkittäviä, ovathan metsät kolme neljäsosaa maapinta-alastamme. Metsät ovat meille tärkeitä niin luonnon monimuotoisuuden, virkistyksen kuin taloudellisen hyvinvoinnin kannalta. Viidesosa tavaravientimme tuloista tulee metsistä. Metsäsektori työllistää 100 000 suomalaista ja tuo hyvinvointia koko Suomelle, etenkin kuuluisan Kehä III:n ulkopuolelle ja Itä-Suomeen.

Ajattelin Rinteen hallituksen syntyessä, että hallituspohja antaa mahdollisuuden luoda metsäpolitiikassa uudistuvaa konsensusta. Ovathan hallituksessa mukana niin perinteisen metsäpolitiikan tekijät kuin vihreät uuden ilmastoajattelun edustajina. Hallitus on yhdessä esittänyt tavoitteen hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä – ehkä kunnianhimoisimman tavoitteen koko maailmassa. Katsottuani viime viikkojen Twitter-keskustelua metsäasioissa, en oikein löydä suomalaisten yhteistä säveltä.

Pääministeri Sanna Marin teki tärkeää työtä yhteistyössä Ruotsin pääministerin kanssa metsäkysymysten paremmaksi huomioimiseksi rahoitusalan taksonomia-luokittelussa. Hallituspuolueista vihreät kävivät asian johdosta ankaraan hyökkäykseen pääministeriä vastaan. Menee kuulemma Suomen maine maailmalla.

Tosiasia on, että Euroopasta katsottuna suomalaisten omasta keskuudesta tuleva huonoin informaatio on usein helpointa uskoa. Jos Suomesta sanotaan, että metsiämme hoidetaan huonosti ja metsänhoitomme ei ole kestävää, on se EU-parlamentin ja komission käytävillä helppo ottaa aitona tosiasiana.

Kaikilla suomalaisilla pitäisi olla iso intressi hoitaa metsämme hyvin ja kestävällä tavalla niin hiilinielujen kuin luonnon monimuotoisuudenkin kannalta. Meillä ei kuitenkaan ole intressiä tehdä metsistämme pelkkää hiilivarastoa, jonka turvin hiilenkäyttöä ja ilman saastuttamista voidaan jatkaa Keski-Euroopassa. Nyt riskinä on, että tulemme ajaneeksi muiden EU-maiden ja niiden teollisuuden tavoitteita, jossa muiden ei tarvitse tehdä vaikeita muutoksia päästöjen vähentämiseksi, vaan vastuun voi sysätä metsäisille Suomelle ja Ruotsille.

Suomella on kiire löytää metsäasioissa uusi yhteisymmärrys, joka pitää sisällään metsien monipuolisen käytön ja aidon ympäristövastuun. Hallituksen kannattaisi nopeasti koota omat rivinsä ja kutsua koolle metsäalan pyöreä pöytä, jossa läsnä olisivat keskeisten ministereiden lisäksi metsäalan järjestöt, tutkijat ja myös kansalaisjärjestöt. Ilmastotalkoissa myös oikeudenmukaisuus on tärkeä ja keskeinen tavoite.

Jos toimivaa yhteisymmärrystä ei löydy, voi edessä olla kylmää kyytiä, kun EU lähiaikoina tekee tärkeitä tulevaisuuden linjauksia metsäasioissa.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.)

Kaikilla suomalaisilla pitäisi olla iso intressi hoitaa metsämme hyvin ja kestävällä tavalla.