Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Kolumni

Sitä saa, mitä ennustaa

On hyvä muistaa, että PTT esittää ennusteita eikä toivomuksia. Silti kustannusten nousu tiloilla on ollut niin kovaa, että ennustelaitoksen kyky hahmottaa todellisuutta herättää kysymyksiä. Niistä tärkein on, uskooko PTT maatilojen jäävän jatkossakin mopen osille ruokaketjun tulonjaossa. Ja jos uskoo, mihin tämä perustuu.

Elintarvikemarkkinoiden toiminta nousee päivä päivältä yhä suuremman kummastelun kohteeksi. Eikä syyttä. Erityisen pettyneitä tähän markkinatalouden omituiseen alalajiin ovat maataloustuottajat, joiden kulut ovat nousseet kuluvana vuonna jopa kymmeniä prosentteja, mutta tulot tuskin lainkaan. Samaan aikaan kauppa tekee ennätystulosta myymällä kuluttajille hyvää ja eettistä ruokaa edullisesti.

Sekä maa- ja metsätalousministeriö että maataloustuottajien etujärjestö odottavat markkinoiden nyt korjaavan tilanteen. Näin asian pitäisi toimivassa markkinataloudessa mennä. Silti kovimmankin maatalouskapitalistin usko on nyt lujilla.

Parhaillaan hinnoitellaan tuotteita helmikuussa alkavalle kevään hyllykaudelle. Katseet kohdistuvat elintarviketeollisuuteen, jonka pitäisi pysyä kerrankin lujana kaupan hirmuvallan edessä. Hajatietoja läpimenneistä korotuksista on saatu. Myös kaupan keskusliikkeet ovat olleet lausunnoissaan huomattavan maltillisia.

Tuontiruualla ei ole tällä kertaa peloteltu, ymmärrystä sopimuskausien kohtuullistamiselle on annettu ja kuluttajien halua ostaa kotimaista ruokaa on kunnioitettu.

Tiloille asti kaivatut korotukset eivät ole vielä ennättäneet. Jos jotakin on saatu, kustannusten nousu on vienyt ilon parissa päivässä, joskus jopa muutamassa tunnissa. Tilanne on surkea sekä ruokaketjun, kotimaisen huoltovarmuuden että orastamassa olevan globaalin ruokakriisin näkökulmasta.

Voidakseen jatkaa toimintaansa tilojen olisi saatava poikkeuksellisen suuret korotukset. Pelkästään lannoitteiden hintojen nousu ennätysmäisen kovaksi on painanut monen tilan kannattavuuden pinnan alle. Sähkön, rehun ja polttoaineiden hintojen nousu tulee katettavaksi tämän päälle.

Tuottajien asemaa ruokaketjussa vaikeuttaa vielä elintarviketeollisuuden omien kustannusten nousu. Kauppa ei ole ruuasta tottunut Suomessa paljoa maksamaan. Nyt sen on mietittävä uudelleen, jos se haluaa kotimaisia elintarvikkeita kuluttajille myydä. Tämä siirtymää vie kuitenkin aikaa, koska myös kuluttajat on totutettu hyvään ja halpaan ruokaan.

Suomalaisen ruokamarkkinan erikoisuus on myös Pellervon taloustutkimuksen asema ruuan hinnan arvioinnissa. Sen ennusteita seurataan sekä tiloilla, teollisuudessa että kaupassa, koska toista yhtä perinteikästä tutkimuslaitosta ei kotimaisessa elintarvikebisneksessä ole.

Syyskuussa PTT ennusti ruuan hinnan nousun olevan kuluvana vuonna vain 0,3 prosenttia, mutta kiihtyvän hieman loppuvuonna. Ensi vuodeksi laitos ennakoi ruuan hinnan nousevan 1.8 prosenttia, mikä on tosin hieman muuta inflaatiota enemmän (MT 29.9).

Tuottajien on hyvä muistaa, että PTT esittää ennusteita eikä toivomuksia. Silti kustannusten nousu tiloilla on ollut niin kovaa, että ennustelaitoksen kyky hahmottaa todellisuutta herättää kysymyksiä. Niistä tärkein on, uskooko PTT tilojen jäävän jatkossakin mopen osille ruokaketjun tulonjaossa. Ja jos uskoo, mihin tämä perustuu.

PTT:n vastuu on suuri. Ennusteesta muotoutuu liian helposti taso, johon ruokaketjun neuvotteluissa on helppo tähytä. Silloin se saattaa jopa toteuttaa itseään.

Ainakaan tuottajalla tähän ei ole nyt varaa.

Lue lisää

Korkein luku yli 20 vuoteen: Euroalueen inflaatio kiihtyi lähes viiteen prosenttiin

Toteuttaako ruuan hintaennuste itsensä? "Ennustava tutkimuslaitos ei määritä hintatasoa"

Tuotantovälineiden hinta nousee 10 prosenttia, ruuan 0,3, sanovat ennusteet – maatalouden kustannusten harppaus näkyy hinnoissa vasta pitkän ajan päästä

Pandemia näytti omavaraisuuden arvon