Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Kolumni

Saksa modernisaation tielle

Saksan syksyisten vaalien voittajapuolueet – sosialidemokraatit, vihreät ja liberaalit – saivat tällä viikolla päätökseen neuvottelut hallitusohjelmasta. Uusi liikennevalohallitus – punaisen, vihreän ja keltaisen värit – näyttää todellakin syntyvän Suomen itsenäisyyspäivän jälkeen ja pari viikkoa etuajassa alkuperäiseen aikatauluun nähden.

Kolmen puolueen yhteishallitus on hallituspohjaltaan laajin, mitä Saksassa on viime vuosikymmeninä nähty. Siksi moni on epäillyt vaikeuksia eri tahtojen yhteensovituksessa. Hallitusneuvottelujen henki on kuitenkin ollut hyvä ja puolueiden välillä näyttää todellakin olevan aitoa halua avata niin yhteistyössä kuin Saksan uudistamisessa uusia latuja.

Saksan modernisaatio on kaikkien hallituspuolueiden yhteinen iskusana. Tavoite koskee niin teollista perustaa, hiilivapaaseen yhteiskuntaan siirtymistä kuin politiikan uudistamista. Myös Saksan ulkopolitiikkaa ja roolia maailmalla halutaan uudistaa aktiivisemman ja suuremman vastuun suuntaan.

Yksi asia on kuitenkin paikallaan ja se on lupaus vastuullisuudesta rahankäytöstä. Tuon ajattelun merkkinä velkajarru Saksan perustuslaissa pysyy paikallaan, jolloin valtio ei saa kuluttaa tulojaan enempää. Koronapoikkeuksen jälkeen vuotuiselle uudelle velalle on kattonsa.

Uusi hallitusohjelma lupaa luopua hiilen käytöstä kokonaan vuoteen 2030 mennessä aiemman vuoden 2038 sijasta. Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön määrä luvataan lähes kaksinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä runsaasta 40 prosentista 80 prosenttiin.

Suomessa 85 prosenttia sähköstä tuotetaan jo nyt päästöttömästi.

Uusiutuvan energian käyttö on 51 prosenttia sähköntuotannosta. Vastaava tavoite lähes päästöttömään sähköön on vuodessa 2030, mikä näyttää toteutuvan etuajassa.

Saksan uusi kansleri on halunnut säilyttää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämä- ja velkakriteerit, vaikka on muutoin valmis hakemaan joustoja niiden soveltamisessa korona-ajan jälkeisessä talouspolitiikassa. Luovuuttakin Saksa tulee tarvitsemaan, kun teollisuuden modernisaation, energiapolitiikan käänteen ja hiilivapaaseen yhteiskuntaan siirtymisen vaatimien jätti-investointien rahoitusta haetaan.

Saksa nostaa isolla harppauksella minimipalkkoja jo ensi vuonna: 9,60 eurosta 12 euroon tunnilta. Lakisääteinen vähimmäispalkan nosto on ratkaisu maassa, jossa työehtosopimukset eivät enää takaa työsuhteen vähimmäisetuja kaikille. Tuon korotuksen jälkeen ero Suomen ja Saksan vähimmäispalkkojen välillä on merkittävä.

EU-politiikassa Saksa on valmis jatkamaan eurooppalaisen integraation tiivistämistä, mutta maltillisin askelein. Tällä tulee olemaan vaikutuksensa niin eurooppalaisessa taloudessa kuin maahanmuutto- ja pakolaispolitiikassa.

Myös ulkopolitiikkaa näyttää sittenkin luonnehtivan jatkuvuus. Dialogia Venäjän kanssa korostetaan unohtamatta ihmisoikeuksia. Vihreä ulkoministeri tulee antamaan oman sävynsä Saksan lähivuosien ulkopolitiikan ulostuloihin erityisesti suhteessa Venäjään. Uusi hallitusohjelma ei kuitenkaan lupaa keskeyttää Itämeren alla kulkevan kaasuputken käyttöä.

Suomen nykyisellä hallituksella on kaikki edellytykset hyvään yhteistyöhön Saksan uuden kolmen puolueen hallituskoalition kanssa. Saksan uusi hallitus kun löytää veljespuolueensa Marinin hallituksesta hyvin. Pääministerit ovat demareita, ulkoministerit vihreitä ja valtiovarainministerit keskustalaisia. Suomella on kaikki syyt olla aloitteellisia kanssakäymisessä heti Saksan uuden hallituksen aloittaessa.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.)

Kolmen puolueen yhteishallitus on hallituspohjaltaan laajin, mitä Saksassa on viime vuosikymmeninä nähty.

Lue lisää

Erätulet voi sytyttää kunnon roihun

Taivu ja hyväksy

Ehkä katson vain NHL-lähetysten erätaukostudiot – niistä oppii enemmän kuin itse pelistä

Rokotuspakko vie totalitarismin tielle