Hysteria hyödyttää ilmastoahdistajia

Mielipide

20.5.201902:00

Kolumni

Jarmo Palokallio

Ilmasto muuttuu. Siksi hiilidioksidipäästöjä on hillittävä. Kaikki hyväksyvät tämän.

Suomen ongelma on siinä, että ongelma on muualla. Suomen päästöt ovat kärpäsen paska lantakasassa.

Tai jos halutaan lukuja, Suomen luku miljoonina tonneina on noin 56, Kiinan noin 12 455. EU-maista jopa Kreikka ja Bulgaria peittoavat meidät kasvihuonepäästöillään.

Vaikka Suomen osuus maailman päästöpotista on noin promillen suuruinen, silti siitä vuollaan hysteriaa.

Ilmastonmuutoksella ratsastavat tutkijat ja poliitikot ruoskivat ja syyllistävät Suomea säälimättä. Täällä ei pitäisi liikkua tai tuottaa mitään.

Autot ja lehmät pitäisi kieltää.

Ainoastaan lentomatkailu on säilynyt arvostelun ulkopuolella. Vuosittaista Thaimaan matkaa edes ilmastopopulistit eivät uskalla ihmisiltä kieltää.

Suomen sisäinen ilmastohysteria on kohtuutonta paitsi mittakaavan myös faktojen suhteen. Todellisuudessa Suomi on yksi niistä harvoista maista, jotka ovat tehneet asialle jotain.

Toisin kuin moni muu, Suomi on ottanut sitoumuksensa todesta. Päästöjen kasvu on saatu taittumaan.

Ilmastohysteerikkojen heikko kohta ovat metsät. He haluavat lopettaa hakkuut.

He vastustavat suomalaista metsänkäsittelyä, vaikka tietävät, että hakkuiden loppuessa täältä samat puut otettaisiin muualta, metsistä, joita ei välttämättä hoideta kestävästi.

Vihervasemmisto ratsasti eduskuntavaaleihin vaatimalla hakkuiden vähentämistä. Metsä Group palautti intoilijat realismiin kysymällä vaalien jälkeen, halutaanko Pohjois-Suomeen silti uusi vaurautta jauhava biotuotetehdas.

Se palautti hakkuukysymyksellä flirttailleet sosiaalidemokraatit nopeasti ruotuun. Ja samaan on muiden hallitukseen mielivien puolueiden sopeuduttava.

Omana elinaikanani metsien kasvu on kaksinkertaistunut. Tuon kovalla työllä hankitun kasvunlisäyksen ilmastohysteerikot sivuuttavat merkityksettömänä.

Jos ilmastonmuutoksella ratsastavat tutkijat ja poliitikot olisivat oikeasti huolissaan ilmastosta, he eivät ponnistelisi metsien käytön lopettamiseksi. Sen sijaan he suuntaisivat tarmonsa metsien käytön ja kasvun kasvattamiseen.

Sitä kautta saadaan tuotteita, jotka sitovat hiiltä ja korvaavat muovia.

Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun johtajat eivät kuitenkaan voi kääntää katsettaan metsien kasvattamiseen ja hyödyntämiseen, sillä samalla ilmastohysterialta katoaisi pohja.

Huomion saisivat täysin toiset tutkijat ja toimijat. Ne joilla olisi oikeasti enemmän annettavaa kansantaloudelle.

Siksi tikun nokkaan ei nosteta puurakentamisen edistämistä ja muovin ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamista puuperäisillä tuotteilla.

Ei, vaikka juuri sillä olisi oikeasti merkitystä. Siinä Suomi voisi nousta esimerkiksi maailmalla.

Koska täällä ollaan muutenkin tarkkoja ympäristön suhteen, vastuulliset ilmastopoliitikot haalisivat rajoitusten ja kieltojen sijaan kaikenlaista tuotantoa maailmalta meille.

Nuo asiat ilmastohysteerikot sivuuttavat tai jättävät sivulauseisiin. Se osoittaa, että ilmastohysteriassa ei ole kyse ilmastosta vaan vallasta.

Ilmeisesti kyse on myös siitä, että kenellä valta ja ääni on, se saa myös rahat.

Kolumnia korjattu 20.5.2019 kello 12.18 Kiinan hiilidioksidipäästöjen osalta, alkuperäisessä tekstissä luku kuvasi virheellisesti kiloja eikä tonneja.