Pääkirjoitus

Muisti maaseudusta palailee pätkittäin

Vaikka epävarmuus huhtikuun kuntavaalien kohtalosta vahvistuu päivä päivältä, dramatiikkaa asetelmasta ei puutu. Kokoomuksen pormestariehdokkaan Kirsi Pihan yllättävä vetäytyminen kisasta loppumetreillä käänsi pääkaupungin vaaliasetelman hetkessä uusiksi.

Median päähuomio kiinnittyi yhä vahvemmin pääkaupunkiseudulle, jossa Anni Sinemäki (vihr.), Nasima Razmyar (sd.) ja Jussi Halla-aho (ps.) kisaavat pormestarinpaikasta tiukasti. Samaan lähtöön kokoomuskin ravaa nyt takamatkalta.

Silti on hyvä muistaa, ettei huhtikuussa käydä pelkästään Helsingin valtuuston vaalia. Maaseudulla ja maakuntien kaupungeissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka kiinnostuneita puolueet metropolin ulkopuolisista asioista ovat.

Erityisesti perussuomalaisten kannattaa pohtia, minkälaisen arvon puolueen johto maakunnille antaa.

Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n vaalitentissä tammikuussa Halla-aho pohti avoimesti metropolin kasvun rajoja. Tämän jälkeen katse tuntuu kuitenkin kiinnittyneen takaisin pääkaupunkiseudulle ja EU:n elpymispaketin arvosteluun.

Vahvimmin maakuntien Suomi on tähän asti noussut esille keskustan monipaikkaisuutta korostavissa linjauksissa. Keskusta on myös toiminut aktiivisesti muun muassa metsätalouden puolustamisessa. Ilman keskustan ja sosialidemokraattien vetoapua Kemin sellutehtaan investointipäätöstä ei olisi kenties vieläkään tullut.

Maatalouden osalta keskusta on muistuttanut Euroopan unionin tulevien vuosien budjettikehyksen merkityksestä ja haastanut erityisesti EU-kriittisiä perussuomalaisia tuomaan esille uskottavan ohjelman, jossa kotimaista tuotantoa voitaisiin tukea, mikäli EU:n rahoitusasema rapautuisi.

Keskustan ongelmana on hallituksen turvepolitiikan kiristäminen. Puolue ei ole pystynyt viestimään selkeästi, miten turvealan yrittäjiä on tarkoitus nyt tukea.

Samalla on huomattava, että turpeella on kovin vähän tukijoita muissakaan puolueissa perussuomalaisia lukuun ottamatta.

Hallitustaipaleen lopulla kiinnostavaa on myös, miten puolueet aikovat sovittaa yhteen ilmastopoliittiset tavoitteet ja erityisesti maaseudulla välttämättömän yksityisautoilun.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) on esittänyt mallia, jossa liikkumista verotettaisiin eri puolilla maata eri tavoin muun muassa teiden käytön mukaan (MT 30.10).

Muilta puolueilta näkemyksiä erityisesti maaseudun näkökulmasta on edelleen odotettava.

Ilahduttavaa kuitenkin on, että maaseutukin on vaalien lähestyessä edes pätkittäin palautunut puolueiden muistiin.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo yllätti monet toteamalla, että etätyö ja monipaikkaisuus ovat tulleet jäädäkseen, jolloin kuntaveron jakamista useamman asuinpaikan kesken pitäisi selvittää (STT 15.2.).

Kovin laajaa kokoomuslaista kansanliikettä ajatus ei heti saanut taakseen. Tosin alkavalla viikolla kansanedustaja Arto Satonen julkaisee kirjan alueiden mahdollisuuksista.

Myös kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) otti yliökirjoituksessaan (MT 22.2.) kantaa monipaikkaisuuden edistämiseen. Kakkosasuntojen rekisteröinti olisi Paateron mukaan tarpeen, jotta kunnat voisivat suunnitella toimintojaan realistiselta pohjalta.

Vihreiden suunnistaminen maaseudun elämään on sujunut toistaiseksi onnahdellen. Muun muassa puheenjohtaja Maria Ohisalon kaavailut tiiviisti rakennetuista ”15 minuutin kunnista” aiheuttivat kummastusta jopa puolueen omissa riveissä.

Vihreiden käpertyminen metropolin liikkeeksi on myös maakuntien näkökulmasta harmillista. Olisi tarpeellista, jos tässäkin puolueessa olisi hyvä käsitys maaseudun ja maakuntien tarpeista.

On hyvä muistaa, ettei huhtikuussa käydä pelkästään Helsingin valtuuston vaalia.

Lue lisää

Näihin puolueisiin suomalaiset luottavat

HS-gallup: Kokoomuksen suosio kiipeää, keskustan alamäki jyrkkenee

Puolueet eivät osaa perhepolitiikkaa

Lähidemokratia tarvitsee tekijänsä