Ensi vuonna hömppäheinä on erinomainen vaihtoehto
Vaikka lopullinen sato saattaa sekä määrältään että laadultaan olla heikompi kuin on ennustettu, tämänhetkinen tilanne on syytä muistaa tulevana keväänä viljelysuunnitelmia tehdessä.
Puinti käynnissä. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen10.9.202504:00
Tämän vuoden viljasatoa ei ole vielä saatu edes kokonaisuudessaan puitua, kun tuotannon kannattamattomuus alkaa satoennusteiden perusteella jo näyttää selvältä. MT:n maataloustoimittaja Tuure Kiviranta veti maatalouden markkinakatsauksessaan 8.9. yhteen tuoreita satoennusteita niin Suomesta kuin maailmalta sekä Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) tuoretta viljatase-ennustetta. Lopputulos on niiden perusteella murheellinen: sato on suuri niin meillä kuin muuallakin, ja viljan hinta laskee – sen seurauksena odotettavissa on kolmas raskaasti tappiollinen peräkkäinen vuosi viljatiloille.
Ilmiö on toki juuri sellainen kuin markkinatalouden sääntöjen mukaan voi odottaakin: mitä enemmän tarjontaa on suhteessa kysyntään, sitä alhaisempi on siitä maksettava hinta.
Vetoaminen markkinatalouden lakeihin ei kuitenkaan helpota viljelijöitä akuutissa kriisissä. Lisäksi moni ihmetellee perustellusti, riippuuko viljantuotannon tulos lainkaan siitä, saako pelloiltaan hyvän vai huonon sadon. Tähän ei onneksi ole pakko tyytyä. Pro Agria keskusten liiton kehityspäällikkö Sari Peltonen on vuosien ajan muistuttanut viljelijöitä siitä, että nykyisen keskisadon tuottaminen ei kannattavaan tuotantoon riitä. Hehtaarisatoa tulisi nostaa esimerkiksi poistamalla heikkotuottoisia peltoja viljelykierrosta ja suuntaamalla kalliit tuotantopanokset parhaille lohkoille.
Kriisipuheen keskelläkin on muistettava, että jokaisena vuonna osa viljelijöistä tekee työtään kannattavasti ja saa markkinoilta sellaisen tuoton, jolla viivan alle jää muutakin kuin punaisia numeroita. Nämä viljelijät osaavat laskea tuotannon aiheuttamat kustannukset ja suunnitella sen perusteella tuotantoaan niin, että syksyllä siiloihin korjattu sato ei ole tuottanut menoja enempää kuin siitä voi saada tuloa.
Jo etukäteen pitää ennakoida, millainen kysyntä markkinoilla tuotetulle sadolle on korjuun jälkeen. Esimerkiksi ensi vuoden syksylle on tämänvuotisen viljataseen perusteella jo erittäin helppo antaa ennuste, joka ei valitettavasti tule tämänhetkisin tiedoin menemään pieleen: viljaa on varastoissa runsaasti ja ostohinnat ovat sen mukaiset. Jos nyt ennustettu noin 3,5 miljardin kilon kotimainen viljasato toteutuu, nykyisellä kysynnällä viljaa on vielä ensi vuoden heinäkuussakin varastoissa Vyrin arvion mukaan yli 1,5 miljardia kiloa. Toisenlainen tilanne edellyttäisi voimakasta vientiä, joka sekään ei ole tämänhetkisin hinnoin kannattavaa.
Nykyisessä tilanteessa voi jälleen kerran perustellusti todeta niiden olevan hakoteillä, jotka haluavat vähentää erilaisten ympäristönurmien tukea ja saada nämäkin alat ruoantuotantoon. Hömppäheiniksikin haukutut alat ovat ensi vuonna kullan arvoisia: niiden avulla jokainen suomalainen tila voi poistaa viljelykierrosta neljänneksen pelloistaan ilman, että kesantorajoite leikkaa tilalle maksettavaa luonnonhaittakorvausta. Ekojärjestelmätukea voidaan luonnonhoitonurmista, viherlannoitusnurmista ja monimuotoisuuskasveista maksaa niin ikään enintään 25 prosentille tilan tukikelpoisesta alasta.
Ensi syksynä viljaa on varastoissa runsaasti ja ostohinnat ovat sen mukaiset.
Jäljelle jäävälle kolmelle neljäsosalle tilan peltoalasta kannattaa puolestaan miettiä nyt huolella vaihtoehtoisia viljelykasveja. Erikoiskasveista valittavissa on jo useita suomalaisviljelijöiden onnistuneesti testaamia vaihtoehtoja. Mitä vähemmän viljaa ensi vuonna kylvetään, sitä parempi tilanne on koko kasvinviljelylle.
Puinnit ovat yhä kesken ja lopullinen sato saattaa sekä määrältään että laadultaan olla heikompi kuin nyt on ennustettu. Siitä huolimatta tiloilla on nyt välttämätöntä painaa jo nyt mieleen tämänhetkinen tilanne, jotta se on varmasti muistissa ensi vuoden viljelysuunnitelmia tehdessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
