Pääkirjoitus

Hiilikompensaatio tarvitsee säännöt

Erityisesti vasemmistoliitto ja vihreät ovat vaatineet, että ensi vuotta koskevan budjettiriihen pitää olla ilmastoriihi. Huomiota puolueet ovat kiinnittäneet päästökaupan ulkopuolisille aloille. Niitä ovat muun muassa maa- ja metsätalous sekä liikenne. Kysymys on 11 miljoonan hiilitonnin päästövähennyksestä.

Erilaisia vaatimuksia maa- ja metsätaloudelle sekä liikenteelle on esitetty, mutta lisärahaa budjettiin eivät vaatimusten esittäjät ole esittäneet. Maatalouden pitäisi rahoittaa uudet vaatimukset itse.

Sitran johtaja Mari Pantsar lähettää Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa viestin budjettiriiheen. Hänen mielestään ilmastotoimista aiheutuneet kustannukset pitää korvata. Päätöksiä on Pantsarin mukaan tehtävä jo syyskuun budjettiriihessä. Hän arvioi, että MTK:n esillä pitämä summa 3–5 miljardin euron kustannuksista vaikuttaa realistiselta. Kustannukset jakaantuvat usealle vuodelle. (MT 25.8.)

MTK:n, SLC:n ja Luonnonvarakeskuksen laatimaa ilmastotiekarttaa Pantsar pitää hyvänä. Kehuja esitys on saanut laajemminkin, ja se on ainoa valmis taustapaperi budjettiriiheen. Jos kaikki pitävät sitä hyvänä, se pitää Pantsarin mielestä vain toteuttaa.

Maatalouden syyllistämisen ja alalle esitettyjen vaatimusten sijaan poliitikoilta pitää Pantsarin mukaan odottaa tekoja. Hänen mielestään yksittäisten ihmisten ja alojen syyllistäminen ilmastokeskustelussa on älytöntä. Syyttelyn ja pelottelun sijaan pitää etsiä motivaatiota.

Poliitikoiden vastuulla on myös, että maataloutta koskevilla ilmastopäätöksillä on viljelijöiden hyväksyntä. Sitä on Pantsarin arvion mukaan vaikea saada nykypolitiikalla. Samoja virheitä, mitä päättäjät tekivät turvealan kanssa, ei saa toistaa. Koska oli tiedossa, että päästöoikeuksien hinnat nousevat ja se kohdistuu erityisesti turpeeseen, poliitikkojen olisi Pansarin mielestä pitänyt tehdä turvealaa koskeva reilun siirtymän suunnitelma aikoja sitten.

Esimerkiksi S-ryhmän tavoitteena on olla oman toimintansa osalta hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää SOK:n pääjohtajan Hannu Krookin mukaan päästöjen kompensoimista. S-ryhmä haluaa edistää peltojen ja metsien hiilensidontaa ja kotimaisen kompensaation mahdollistamista. S-ryhmä ostaisi kompensaation suomalaisilta maa- ja metsätaloustuottajilta, mutta nyt se pitää ostaa ulkomailta.

Kuinka on mahdollista ostaa päästökompensaatioita ulkomailta, mutta ei kotimaasta? Miksi ei yksityinen maankäyttö ole osana päästökauppajärjestelmää? Näihin kysymyksiin poliitikkojen pitää antaa vastauksia. Olisi myös mielenkiintoista tietää, millaisista kohteista ja millaisilla ehdoilla ulkomailta päästökompensaatioita voi ostaa. Yhteisiä sääntöjä ei ole.

Vapaaehtoista päästöjen kompensaatiota on Suomessakin selvitetty. Ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä todetaan, että voimakkaasti kasvava kompensaatiokysyntä kaipaa tuekseen selkeät pelisäännöt. (YM 12.8.)

Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonenkin (vihr.) kaipaa alalle selkeitä pelisääntöjä, koska vapaaehtoisten kompensaatioiden käyttö on kasvanut Suomessa ja maailmalla viime vuosina ja alalle ennustetaan suurta kasvua. Selvityksen tekijöiden mielestä kansallisten ratkaisujen tulee ottaa huomioon kansainvälinen kehitys ja sallia jousto tulevaisuudessa, kun säännöt kehittyvät.

Kansallisten pelisääntöjen luomisella on kiire, koska kompensaatiokauppaa käydään täyttä häkää. Vaikka valtiolla ei ole haluja hiilensidonnasta maksaa, yrityksillä näyttää olevan. Siihen pitää päättäjien luoda kiireesti uskottava mahdollisuus.

Päästökompensaatiot pitää nyt ostaa ulkomailta.

Lue lisää

Vain puolet Järvi-Suomen maatiloista pystyy enää maksamaan kaikki laskut ajallaan, MTK:n alueellinen kysely kertoo

Maatalouden alasajo etenee isolla rytinällä

Hirvieläimet, villisiat ja suurpedot aiheena MTK:n riistaillassa tänä iltana

Oululaisyritys tarjoaa energiapuusta osaratkaisua turvetuotannon ongelmiin