Viljanviljelyn kannattavuus ei parane, jos meno jatkuu ennallaan
Vaihtoehtoiset kasvit viljan tilalle kiinnostavat, mutta nähtäväksi jää, moniko niihin lopulta päätyy. Siemenkauppiaiden mukaan ”yllättävän pirteästi” käynyt kauppa toivottavasti ennakoi sitä, että viljaa kylvetään vähemmän mutta samalla tähdätään laadukkaaseen satoon.Pro Agrian Lohkotietopankin tuotantokustannuslaskelmat vahvistavat entisestään kuvaa suomalaisen viljanviljelyn lohduttomasta tilanteesta: viime vuoden lopulliset tiedot osoittavat hehtaarikohtaisen tuoton jääneen 200 euroa tappiolle, tämän vuoden ennakkotulokset taas näyttävät samansuuruista tappiota paremmasta sadosta huolimatta. Jo nyt pystytään ennakoimaan ensi vuodelle yhtä murheellista jatkoa. (MT 10.12.)
Samaa ennusti Pellervon taloustutkimus PTT jo syyskuussa. Se jätti sentään ilmaan yhden ehdon: muutosta ei ole odotettavissa, jos ensi vuonnakin korjataan vähintään keskimääräinen sato.
Huonoa satoa ei ole kenelläkään syytä toivoa. Tuotantopanokset maksavat yhä enemmän ja sadon tuottaminen työllistää saman verran sadon määrästä riippumatta. Siksi korjausliikkeen on suotavaa tapahtua muutoin kuin katovuoden avulla.
Käännettä ei ole luvassa ilman vilja-alan selvää pienenemistä.
Parhaiten käänne tapahtuisi vähentämällä vilja-alaa erittäin tuntuvasti ja korvaamalla sitä öljy- ja palkokasveilla, kuminalla ja muilla erikoiskasveilla. Esimerkiksi hampun ja kuminan viljelysopimukset ovat lupaavasti jo viljelijöitä kiinnostaneetkin (MT 10.12.). Ennen muuta vaihtoehtoja pitää miettiä heikkotuottoisille aloille, jotka olisi hyvä siirtää ensi vuonna vaikkapa ympäristönurmiksi eli kansanomaisesti hömppäheinälle.
Tärkeää on myös huolehtia siitä, että kaikelle ensi vuoden viljalle on tehty viljelysopimus etukäteen. Suurin ongelma markkinoilla on se osoitteeton sato, jolle aletaan etsiä ostajaa vasta puintien jälkeen.
Helppona ratkaisuna viljelyn monipuolistamistakaan ei kannata esittää, sillä viljelypäätöksiä tehdään ensi vuonnakin vajaalla 40 000 tilalla. Todennäköisesti moni odottaa muiden vähentävän vilja-alaa ja jatkaa itse entiseen malliin. Kilpailulainsäädännön sallimaa yhteistyötä sentään voidaan tehdä tuottajaorganisaatioissa, joita on viljasektorille perustettu tähän mennessä kaksi.
Jonkinlaista viitettä entisen menon jatkumisesta antavat siemenkauppiaiden kommentit ”yllättävän pirteästi” käyvästä kaupasta (MT 10.12.). Tämä on tietysti hyvä viesti, mikäli se tarkoittaa vähemmän mutta laadukkaammin tuotettua satoa.
Tilasiemenen toimitusjohtaja Antti Ollila arvioi monen viljelijän silti edelleen seurailevan viljan hintakehitystä ja tekevän päätöksensä sen perusteella talven mittaan. Viljamarkkinan tervehtymisen vuoksi on toivottavaa, että hetkellisten hintamuutosten sijaan viljelijät luottavat nyt ammattinsa osaavien markkina-analyytikkojen näkemyksiin: käännettä ei ole luvassa ilman vilja-alan selvää pienenemistä. Viljaa on ensi vuonnakin yllin kyllin niin kotimaan varastoissa kuin maailmallakin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat














