Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Pääkirjoitus

Komissiolle ei saa antaa yhtään siimaa

Euroopan unioni hyväksyi vuoden 2020 kesäkuussa sijoitusten ympäristöystävällisyyttä ja kestävyyttä määrittelevän asetuksen eli niin sanotun taksonomian. Asetuksella pyritään aikaansaamaan vertailupohjaa sijoituksille ja tukemaan Euroopan vihreää kasvustrategiaa.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) totesi jo tammikuussa, että taksonomia-asetuksen tavoitteista voidaan laajasti olla yhtä mieltä, mutta hän kehotti pitämään silmät ja korvat auki yksityiskohdissa erityisesti metsiä koskevissa asioissa (MT 22.1.). Neuvo on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi.

EU:n hyväksymä kestävän rahoituksen asetus oli vasta tavoite, jonka yksityiskohdista päättämisen EU-parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto ovat siirtäneet eli delegoineet EU:n komissiolle. Komissio haluaa lainaksi saamaansa valtaa täysimääräisesti käyttää.

Miksi jäsenmaat ovat näin tärkeässä asiassa antaneet komissiolle vahvan lainsäädäntövallan? Voi myös perustellusti kysyä, ylittääkö komissio sille annetun toimivallan? Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkosen mukaan ylittää, ja hänen mielestään Suomen pitää haastaa komissio EU-tuomioistuimeen. (MT 22.11.)

Honkonen muistuttaa, että delegoitu säädös on tarkoitettu teknisten asioiden hoitamiseen, mutta komissio vie poliittisesti isoa asiaa eteenpäin epädemokraattisella keinolla.

Delegoitu säädös on erittäin vahva vallankäytön väline, koska ministerineuvostolla tai EU:n parlamentilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa sen sisältöön, vaan sen voidaan vain hyväksyä tai hylätä. Vallasta kertoo myös se, että hylkäämiseen vaaditaan neuvostossa vähintään 72 prosenttia neuvoston jäsenten antamista äänistä ja vastustavien maiden väkiluvun tulisi kattaa vähintään 65 prosenttia EU:n väestöstä.

Eduskunnan suuri valiokunta päättää tänään Suomen kannasta taksonomian ilmastokriteereitä koskevaan osaan. Valiokunnan päätöstä on kaikkien ministereiden myös noudatettava. Todennäköisesti suuri valiokunta haluaa – hallituksen enemmistön tapaan – kaataa esityksen.

Ilmastopaketti sisältää paljon metsäsäätelyä, mutta valmisteilla olevaan ympäristöpakettiin verrattuna se on vasta lämmittelyä. On hyvä, että ympäristöpaketin valmistelussa otetaan aikalisä, koska se oli menossa vikasuuntaan.

Ensimmäisen luonnosesityksen mukaan vähintään 20 prosenttia metsätilasta pitäisi rajata pois talouskäytöstä. Lisäksi ulos rajautuisivat aarnio- ja vanhat metsät. Vesistöihin tulisi kymmenien metrien suojakaistat. Talousmetsien puustona pitäisi olla vähintään kolme puulajia ja lahopuuta metsässä pitäisi olla 20 kuutiota hehtaaria kohti.

Biodiversiteettistrategia lyö lisää löylyä. Ehdotuksen mukaan EU:n pinta-alasta pitää suojella 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tiukasti suojellun alan osuus olisi 10 prosenttia. Riittääkö Suomen osalle tämäkään? MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan vahvasti vaikuttaisi, että Suomelle saattaa osua velvoite vieläkin laajemmasta suojelutavoitteesta.

Jos biodiversiteettistrategian ja taksonomian ympäristöpaketin ehdotukset lasketaan yhteen, tarkoittaa se metsien osalta 50 prosentin suojelua ja talousmetsien käyttörajoitukset päälle. Näinhän niitä ei lasketa, eihän?

Vaikka komission vyörytys on nyt ankaraa, Suomella ei ole varaa antaa periksi. Oma kantansa pitää kertoa, vaikka se ei aina johtaisikaan heti toivottuun tulokseen.

EU:ssa on edelleen huutava puute metsäosaamisesta. MTK:n metsäjohtajan Marko Mäki-Hakolan mielestä EU-komissio uskoo varmasti olevansa hyvällä asialla, mutta esitetyt keinot vievät vikasuuntaan.

Työtä metsäymmärryksen lisäämiseksi EU:ssa on jatkettava sitkeästi.

EU:ssa on edelleen huutava puute metsäosaamisesta.

Lue lisää

"Tuontiliha on irvokkuuden huippu" – MTK:n Marttila ja tuottajat ihmettelevät, miksi kauppa tuo halpoja kinkkuja ulkomailta

Petri Sarvamaalle isänmaallisuus tulee sinivalkoisen kodin perintönä – "Juhlistan itsenäisyyspäivää tekemällä töitä meidän yhteisen Euroopan hyväksi"

"Miksi turpeesta pitää luopua kokonaan, kun se kuitenkin uusiutuu hitaasti?", kysyi Pekka Uro vihreiden Hanna Holopaiselta tuottajaliiton kokouksessa

Metsänomistajat eivät hyväksy ympäristöministeriön ehdotusta uudeksi luonnonsuojelulaiksi