Mökkien vesijärjestelmät harvoin selviä kuin vesi: "Vastuu siis siirtyy mökin seuraavalle omistajalle, joka tekee sitten omat päätöksensä korjaamisesta tai korjaamatta jättämisestä" - Rakentaminen - Maaseudun Tulevaisuus
Rakentaminen

Mökkien vesijärjestelmät harvoin selviä kuin vesi: "Vastuu siis siirtyy mökin seuraavalle omistajalle, joka tekee sitten omat päätöksensä korjaamisesta tai korjaamatta jättämisestä"

Mökkikauppojen yhteydessä ongelmia aiheuttavat usein niin juomavesikaivojen kuin jätevesijärjestelmienkin epäajanmukaisuus. Mökit on yleensä rakennettu aikana, jolloin säädökset olivat erilaiset.
Jaana Kankaanpää, Juho Leskinen
Mökkien vesijärjestelmissä riittää puutteita ympäri maata. Juomavesikaivojen epäajanmukaisuuden lisäksi ongelmia aiheuttavat jätevesijärjestelmät. Umpisäiliö on yleensä edullisin ratkaisu, mutta sellaista ei kaikille tonteille voida rakentaa.

Mökki on monelle rakas paikka, mutta joskus sen myyminen saattaa tulla ajankohtaiseksi. Jos mökeistä pitäisi nimetä yksi asia, joka myyntihetkellä on retuperällä, vastaus liittyy todennäköisesti vesijärjestelmiin.

Myyntipäällikkö Jari Leino OP Koti Päijät-Hämeen Heinolan toimistosta kertoo, että Päijät-Hämeessä mökkikohteiden vesijärjestelmien ongelmat ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Yli puolessa myytävistä mökkikohteista on ongelmia jätevesijärjestelmissä, ja kaikkein yleisintä on, että kiinteistöllä ei ole kunnollista juomavesikaivoa.

"En usko, että mökkien vesijärjestelmät ovat muualla Suomessa paljon paremmalla tolalla. Veden riittävyys ei niinkään ole ongelma, vaan se, että järjestelmät eivät täytä nykyajan vaatimuksia", Leino kertoo.

Kun mökki laitetaan myyntiin, myyjä on usein iäkäs. Mökin rakentamis- tai ostamisaikaan määräykset ovat olleet erilaiset.

Juomavesikaivoista erityisesti rengaskaivoissa ongelmia aiheuttaa veden käytön epäsäännöllisyys, mikä heikentää veden laatua. Lisäksi pintavedet ovat saattaneet kaivon huonon kunnon vuoksi päästä sekoittumaan kaivoveteen, ja lopputuloksena on maku- ja hajuhaittoja tai pahimmillaan terveysriskejä. Porakaivoissa ongelmana voivat olla radon ja muut jalokaasut.

Haja-asutuksen jäteveden käsittelyä koskeva lainsäädäntö uudistui pitkän väännön jälkeen 2010-luvun lopulla. Jos kiinteistö on rakennettu ennen vuotta 2004 ja sijaitsee pohjavesialueella tai enintään 100 metrin päässä vesistöstä tai merenrannasta, järjestelmän kunnostamisen siirtymäaika päättyi syksyllä 2019. Määräyksistä on ollut mahdollista poiketa esimerkiksi kiinteistön omistajan korkean iän vuoksi.

"Asetusten takarajaa siirrettiin useita kertoja, minkä vuoksi monelle mökkiläiselle jäi käsitys, että ehtii ne vesiasiat hoitaa joskus myöhemmin tulevaisuudessa", Leino kuvailee.

Leinon mukaan mökkien jätevesijärjestelmissä melko yleinen ongelma se, ettei kiinteistöllä ole minkäänlaista jätevesikaivoa saati imeytyskenttää, vaan jätevedet lasketaan suoraan maahan. Leino kertoo, ettei suoraan vesistöön laskevia jätevesiputkia tule nykyään enää vastaan.

Mökin varustelutasosta riippuu, kuinka monta jätevesikaivoa tarvitaan. Jos mökillä on esimerkiksi vesivessa ja pyykkikone, jätevesijärjestelmän vaatimukset ovat kovemmat kuin vähemmillä mukavuuksilla varustetussa mökissä.

Leinon mukaan sekä myyjät että ostajat ovat kuitenkin yleisesti tietoisia määräyksistä.

"Välittäjän kannalta tärkeää on, että myyjä antaa riittävästi ja oikeaa tietoa: Millainen järjestelmä on? Onko tehty tarvittavat kirjalliset selvitykset ja käyttöohjeet?"

Ostajaehdokas tarvitsee tiedot päätöksentekonsa pohjaksi. Jos mökin jätevesijärjestelmissä todetaan puutteita, ne kirjataan kohteen markkinointiaineistoon ja kerrotaan avoimesti asiakkaille. Jos mökistä tehdään kaupat, myös kauppakirjaan kirjataan, että ostaja on puutteista tietoinen.

”Vastuu siis siirtyy mökin seuraavalle omistajalle, joka tekee sitten omat päätöksensä korjaamisesta tai korjaamatta jättämisestä”, Leino kertoo.

Hän muistuttaa, että jos erimielisyyksiä tulee, niitä on ratkottava kauppaa käydessä

"Eikä niin, että laitetaan nimet paperiin ja sitten aletaan käräjöidä."

Leinon mukaan mökin ostamista pohtivilla on yleensä hatara käsitys jätevesijärjestelmän kuntoon laittamisen kustannuksista.

"Huhupuheiden kuuntelun sijaan ostajan on ensiarvoisen tärkeää hankkia oikeaa tietoa. Usein kustannuksia pelätään yläkanttiin."

Jos kiinteistöllä ei ole juomavesikaivoa ja koko jätevesijärjestelmä pitää rakentaa uudestaan, puhutaan Leinon mukaan vähintään useista tuhansista, usein yli 10 000 eurosta. Jos korjauslistaan lisätään porakaivoa, saostuskaivoa ja imeytyskenttää, puhutaan yleisesti 10 000–20 000 euron hintahaarukasta.

"Umpisäiliön voi saada edullisemmin, mutta niiden asentaminen ei joka kohteessa ole mahdollista. Oma lukunsa ovat esimerkiksi kallioiset saaritontit, joille on hankalaa löytää mitään toimivaa järjestelmää, ja kustannuksetkin voivat olla eri suuruusluokkaa."

Leino kuitenkin huomauttaa, että hinta kannattaa asettaa mittasuhteisiin: jos mökki maksaa esimerkiksi 100 000 euroa, vesijärjestelmien nykyaikaistaminen lisää hintalappuun yleensä korkeintaan 10–15 prosenttia.

Lue lisää
Verkkokaupasta varaosat jätevesijärjestelmiin – muista myös säännöllinen huolto
Mainostaja: Kaveko Oy

Vantaalainen Annika Suomi suitsuttaa etätyöskentelyä mökillä: "Tuntuu, että kesä ja loma jatkuvat"

Matti Vanhanen huolestui koronakriisin alkuvaiheessa mökkiläisiä kohtaan rakennetusta vastakkainasettelusta: "Hyvin varustellut mökit ovat kansalaisten turvapaikka"

Rapujen ystävät odottavat jo kauden alkamista, mutta vielä pitää malttaa – “Ravustus ei vaadi kalliita välineitä, eikä se ole vaikeaa”