Rakentaminen

Puurakennuksemme ovat sitoneet saman verran hiilidioksidia kuin koko Suomi päästelee vuodessa – betoni ei pärjää ilmastovertailussa alkuunkaan

Rakennusrekisterin mukaan vain muutama prosentti Suomen kerrostaloista on toistaiseksi puisia. 85 prosenttia kerrostaloista on tehty betonista ja loput tiilestä.
Jukka Pasonen

Vuoteen 2018 mennessä Suomen betonirakenteet ovat sitoneet noin 5,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Luvussa ei ole huomioitu purettuja rakenteita. Maamme puurakennukset puolestaan ovat sitoneet vuoteen 2017 mennessä 54 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Lukuja voi verrata Suomen kaikkiin kasvihuonekaasupäästöihin, jotka olivat vuonna 2019 liki 53 miljoonaa tonnia.

Suomen betonirakenteissa on betonia yli 240 miljoonaa kuutiota. Puuta rakennuskannassa oli vuoteen 2017 mennessä noin 80 miljoonaa kuutiota.

Luvut ovat peräisin Betoniteollisuus ry:stä ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä.

VTT:n vanhempi tutkija Terttu Vainio kertoo, että puurakennus pieksee betonisen kaikissa tapauksissa, kun vertaillaan rakennusten hiilijalanjälkiä ja ilmastovaikutuksia.

Helsingin kaupungin suorittamassa puu- ja betonirakentamisen vertailussa selvisi, että kaikissa vertailluissa kohteissa puurakenteisen rakennuksen hiilijalanjälki oli betonirakenteista pienempi.

Kun rakennuksen elinkaaren aikaisia päästöjä tarkasteltiin sadan vuoden aikajänteellä, kolme neljäsosaa kaikista päästöistä aiheutui asumisen aikaisesta energiankulutuksesta. Kaiken kaikkiaan puurakenteisen talon elinkaaripäästöt olivat kuusi prosenttia betonirakenteista pienemmät.

Kun taas tarkasteltiin vain rakennusmateriaalien päästöjä, eli materiaalien valmistusta, kuljetusta, niiden uusimista rakennuksen elinkaaren aikana ja loppukäsittelyä, olivat puurakenteisen rakennuksen päästöt noin 20 prosenttia pienemmät kuin betonirakenteisen.

Ympäristöministeriö puolestaan vertaili taannoin betonirakenteisen ja puurakenteisen koulun ilmastopäästöjä.

Tarkastelussa ilmeni, että uuden CLT-rakenteisen puukoulun päästöt ovat 50 vuoden tarkastelussa kymmenen prosenttia pienemmät kuin betonirakenteisen koulun. Energiankulutus sisältyi arvioon.

Betoniteollisuus ry:n hankkeessa Concrete Solution tutkitaan, kuinka paljon lisää hiiltä vanhat betonirakenteet voivat sitoa, kun ne puretaan, murskataan ja upotetaan esimerkiksi maarakenteisiin.

Useimmat betonirakenteet sitovat ilmasta hiilidioksidia koko käyttöikänsä ajan karbonatisoitumiseksi kutsutun ilmiön avulla. Hiilidioksidin sitoutuminen betoniin kiihtyy, jos betoni kierrätettäessä murskataan.

Hiilidioksidi irtoaa betonista vain polttamalla tuhannen asteen lämpötilassa.

Tällä hetkellä Suomessa kierrätetään noin 80 prosenttia purettavasta betonista.

Rakennusrekisterin mukaan vain muutama prosentti Suomen kerrostaloista on toistaiseksi puisia. 85 prosenttia kerrostaloista on tehty betonista ja loput tiilestä.

Erillisistä pientaloista puisia on liki 90 prosenttia.

Lue lisää

Helsingin Kuninkaantammessa testataan vähähiilisyyttä hankintakriteerinä – YM avasi rakentamisen päästötietokannan helpottamaan rakennusten suunnittelua

Betonikerrostalon päästöt puukerrostaloa pienemmät

ATL: Maailman korkein puukerrostalo nousee Bergeniin

Puukerrostaloja puskee betonisten joukkoon