Suomalainen Maaseutu

Väyläharvennus on uusin ase taimikoiden hoitorästeihin: "Työn tehokkuus parani 20–40 prosenttia"

Suomessa on reilu miljoona hehtaaria ylitiheää nuorta metsää. Väyläharvennus olisi kustannustehokas tapa saada ryteiköt jälleen kasvamaan.
Luonnonvarakeskus
Suomessa on yli miljoona hehtaaria ylitiheätä nuoria metsiä, joiden käsittelyyn väyläharvennus saattaa sopia. Työnteho on Luken kokeissa kasvanut 20–40 prosenttia.

Luonnonvarakeskus toteutti vuonna 2018 Metsäkeskuksen ja UPM Metsän kanssa kokeet väyläharvennuksen toimivuudesta Kannonkoskella, Kontiolahdella ja Suonenjoella. Kokeissa käsiteltiin 30–40-vuotiasta hoidettua ja hoitamatonta metsää. Tulokset olivat rohkaisevia.

”Harvennustyön tehokkuus parani 20–40 prosenttia. Työmenetelmän etu on väylässä, jossa harvesterin koura pystyy liikkumaan ripeästi, eikä kasvamaan jätettäviä puita tarvitse varoa. Väylien avulla myös puiden ajaminen on nopeampaa”, erikoistutkija Yrjö Nuutinen Luonnonvarakeskuksesta tiivistää.

”Tehokkuutta lisää se, että väyliltä poistettavat puut ovat keskimäärin isompia kuin perinteisessä harvennuksessa. Väyläharvennus sopii hyvin ensimmäiseksi käsittelyksi metsään, jossa kirves ei ole käynyt.”

Väyläharvennuksessa tehdään nimensä mukaisesti pusikoituneeseen metsään harvesterin puomin mentäviä, puuttomia väyliä. Tällaisia hoitamattomia metsiä on yli miljoona hehtaaria.

Ensin avataan leveämpi ajoura, josta käsin avataan väylät ajouran molemmin puolin. Väylien väliin jätetään noin viiden metrin käsittelemätön alue. Seuraava harvennus tehdään ajourilta perinteisin menetelmin.

”Jos metsästä harvennetaan pelkkää energiapuuta tai tehdään integroitua energia- ja kuitupuukorjuuta, ei väyläharvennus vaadi alueen ennakkoraivausta”, Nuutinen sanoo.

Perinteisessä alaharvennuksessa hehtaarille jätetään 800–900 runkoa. Väyläharvennuskokeessa hehtaarille jätettiin reilut tuhat runkoa. Tästä johtuen väyläharvennetulta kuviolta saadaan toisessa harvennuksessa 20–30 prosenttia enemmän puuta.

”Kummallakin tavalla käsitellyt kuviot kasvavat mallinnuksemme mukaan samaa tahtia ja myös tukkisaanto on sama. Tämä selittyy sillä, että käytävien reunoilla kasvavilla puilla on runsaasti tilaa ja siksi ne kasvavat erittäin hyvin”, Nuutinen selittää.

Voisi kuvitella, että väyläharvennus onnistuu hieman kokemattomammaltakin kuskilta, kun koneella saa tehdä suoraa väylää eikä tarvitse miettiä, mitkä puut poimitaan pois.

”Väylähakkuu ei ole kuljettajalle sen helpompaa kuin poimintahakkuu. Väylähakkuussa käsitellään paljon runkoja ja metsän kehitys pitää nähdä vuosien päähän”, koealojen hakkuita toteuttanut metsäkoneyrittäjä Teemu Tiitinen Joensuusta toppuuttelee.

Komatsu 901 -harvesterilla väyläharvennukset tehnyt Tiitinen ei näe, että jäljelle jäävän puuston vauriot olisivat automaattisesti vähäisempiä kuin alaharvennuksissa syntyvät puuvauriot.

”Taitavalle kuljettajalle ei synny puuvaurioita valikoivassakaan harvennuksessa. Molemmat harvennustavat ovat yhtä vaativia”, Tiitinen tähdentää.

Luonnonvarakeskus
Väyläharvennus on valikoivaa harvennusta nopeampi menetelmä hoitamattomassa metsässä. Sivuväylät avataan hakkuukoneen puomilla ajouralta käsin. Väylältä poistetaan kaikki puut.

Kokeneella koneyrittäjällä on käsitys siitä, kannattaako sivuväylät tehdä kohtisuoraan vai vinottain pääväylään nähden.

”Sivuväylien tekeminen etuviistoon ajourasta helpottaa puiden ajamista, mutta vaikeuttaa hakkuuta, koska silloin käsittelemätön alue jää leveämmäksi.”

Tiitinen näkee, että väyläharvennus on hyvä menetelmä, jos avohakkuun kylkiäisenä tulee pienialainen ensiharvennus. Väyläharvennus onnistuu isolla hakkuulaitteella eikä pienen harvennuskuvion takia tarvitse tuoda paikalle erikoiskonetta.

Väyläharvennusta on toteutettu parin viime vuoden aikana koealojen lisäksi muutamissa muissa kohteissa. Kovin laajaan käyttöön se ei ole vielä levinnyt.

Nuutisen mukaan väyläharvennus on yksi tapa siirtyä jaksottaisesta metsänkasvatuksesta kaksijaksoiseen tai jatkuvaan kasvatukseen. Väyläharvennuksen tutkimukset jatkuvat tästä näkökulmasta tulevina vuosina.

Luonnonvarakeskus
Metsäkoneyrittäjä Teemu Tiitinen hakkasi vuonna 2018 Komatsu 901 -harvesterillaan väyläharvennuksen koealaa Kontiolahdella.
Lue lisää

Mistä vauhtia metsänhoitoon?

Uusi harvennusmenetelmä mäntymetsiin: Luke, UPM ja Metsäkeskus tutkivat käytäväharvennusta

Yli puolet Okran kentästä on varattu - ilman varmuutta järjestämisestä

Kalkituskausi etenee rivakasti lännessä, idässä odotellaan peltojen routaantumista