Suomalainen Maaseutu

Suunnitelmat emolehmäpihaton laajentamisesta vaihtuivat 374 hehtaarin metsäkauppaan: "Metsämaahan sijoitetut eurot eivät valu koskaan hukkaan"

Metsäalan myönteiset näkymät saivat paltamolaisen Matti Ronkaisen ostamaan metsää emolehmäpihaton laajentamisen sijasta 7 vuotta sitten. UPM:n kanssa tehty 374 hehtaarin kauppa tyydyttää edelleen.
Anne Anttila
Metsätalous kiinnostaa Markku Ronkaista. Metsä on monien mahdollisuuksien tuotantomuoto ja hyvin hoidettuna se myös säilyttää arvonsa. Kuluvan talven saldo on 1 300 mottia harvennuspuuta.

"Kotitilan ympärille rajoittunut metsäala oli hyvässä kasvussa ja hoitotyöt oli tehty ajallaan, joten halusin kohteelle etuosto-oikeuden. Tein hyvät kaupat, sillä todellinen puumäärä ei ole mennyt missään vaiheessa alle arvion", kertoo paltamolainen Markku Ronkainen.

Metsäalan myönteiset näkymät saivat Ronkaisen ostamaan 7 vuotta sitten metsää. Emolehmätilaa pitävä Ronkainen hankki vuoden 2014 syksyllä UPM:ltä 374 hehtaarin metsäkiinteistön.

Metsäala ei ole agrologin koulutuksen saaneelle isännälle uutta, sillä karjatilalla on ollut talousmetsää läpi vuosikymmenten.

"Metsätalous on aina kulkenut rinnalla ja tukenut maataloutta. Alussa metsä antoi tarvittavaa selkänojaa reilun kymmenen lehmän maitotilalle ja vuonna 2007 tehdyn tuotantosuunnan muutoksen jälkeen emolehmien pitoon", Ronkainen kertoo.

Vielä muutama vuosi sitten hän suunnitteli lisäävänsä emolehmiä ja pöydällä odottelivat piirustukset navetan laajennuksesta.

"Entisenä maitotilaneuvojana tein laskelmia ja peilasin asioita monelta kantilta. Lopulta tulin siihen tulokseen, etten halua maksaa lisätyöstä. Laajennus olisi ollut hukkainvestointi ja tätä tuki ensisijaisesti se, ettei karjanpitoon olisi ollut jatkajaa", Ronkainen sanoo.

Ronkainen siirsi laajennuspiirustukset pöytälaatikkoon, päätti keskittyä metsätalouteen ja lähti opiskelemaan Valtimon ammattioppilaitokseen metsäkoneenkuljettajaksi.

"Taustalla oli puhdas mielenkiinto alaa kohtaan. Lisäksi laskin, että 510 hehtaarin metsäalalla riittää koko ajan töitä. Kun hommat tekee itse, puulle saa vielä paremman hinnan."

Opiskelu kesti vuoden ja kolme kuukautta. Aikaan sisältyivät työharjoittelu sekä näyttötyöt, jotka Ronkainen sai suorittaa omassa metsässä.

"Opiskelu oli tavattoman mukavaa ja mielenkiintoista. Sain myös harjoitella esimerkiksi moton käyttöä omassa metsässä, mikä antoi hyvää tuntumaa tulevaan. Lumituhojen korjaaminen oli oivallista harjoittelua moton käyttöön.

Ronkainen valmistui metsäkoneenkuljettajaksi vuoden 2019 maaliskuussa. Saman vuoden aikana hän hankki oman moton ja hiljattain ketju täydentyi ajokoneella.

"Nyt pystyn suunnittelemaan hakkuut metsän tarpeet huomioiden. Kuluneen talven saldo on 1 300 mottia pelkkää harvennusta."

Anne Anttila
Markku Ronkainen hoitaa runsaan 500 hehtaarin metsiä. Valmistuttuaan metsäkoneenkuljettajaksi Markku hankki myös itselleen moton ja ajokoneen.

Metsänomistajana Ronkainen sanoo olevansa tyytyväinen metsätalouden nykyhetkeen.

"Puu tekee kauppansa. Huippuhintoja ei tarvitse tavoitella, mutta ostaja on löytynyt kaikelle puulle, mitä olen metsästä pois saanut. Hintakin on ollut kohtuullinen."

Ronkainen aikoo myydä puut myös tulevaisuudessa itse.

Metsä ei tuota ilman työtä.

"Alkuharvennukset kannattaa tehdä ajallaan, jotta puu saadaan maksimaaliseen kasvuun jo taimivaiheessa. Olen miettinyt myös lannoitusta hyvin harvennetuille kohteille."

Isäntä sanoo olevansa kiinnostunut kokeilemaan jatkuvaa kasvatusta.

"Sekametsä, jossa on kuusen taimia sekä eri kehitysluokan mäntyä, sopii tähän muottiin hyvin, mutta vastaavasti tasainen männikkö ei pysty koskaan uudistumaan jatkuvalla kasvatuksella."

Ronkaisen tulevaisuudensuunnitelmat saavat selkänojaa Paltamoon suunnitteilla olevasta sellutehtaasta.

"Puuta tarvitaan jatkossakin, menivät ne sitten Paltamoon tai muualle. Metsämaahan sijoitetut eurot eivät valu koskaan hukkaan. Myös henkilökohtaisesti olen aina valmiina neuvottelemaan metsäkaupoista", Ronkainen myhäilee.

Anne Anttila
Markku Ronkainen hankki vajaat seitsemän vuotta sitten 374 hehtaarin suuruisen metsäkiinteistön. Suunnitelmissa on yhdistää voimat lasten kanssa ja perustaa metsäyhtymä.

Lue lisää

MT:n kirjeenvaihtaja Maria Pohjala siirtyy uusiin tehtäviin – "On ollut todella mahtavaa päästä raportoimaan metsäpäätöksistä, jotka vaikuttavat niin monien metsänomistajien arkeen"

Paperin markkina tasapainottuu

UPM:n sellutehtaat ja sahat tekivät kaikkien aikojen parhaan tuloksen – "Liiketoimintomme onnistuivat toisella vuosineljänneksellä erinomaisesti"

Hinaaja Olli jumpsuttaa yhä Saimaalla kilometrin puulauttaa kiskoen – ikiaikaisella uitolla on pörssiyhtiölle yllättäviä etuja