Suomalainen Maaseutu

Merkittävät satovaikutukset alkoivat tulla esiin viiden vuoden kuluttua – pitkäaikaisen viljelykierron hyödyt osoitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa

Suorakylvön sato voi romahtaa, jos samaa kasvia viljellään vuodesta toiseen.
Veikko Niittymaa
Kuudentoista vuoden koesarjassa näkyy selkeästi, että viljelykierrosta on hyötyä riippumatta muokkauksesta, mutta erityisesti suorakylvössä, toteaa erikoistutkija Marja Jalli Lukelta.

Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Marja Jalli Jokioisista on innoissaan, voisi sanoa jopa onnellinen. Teoriassa on tiedetty, että viljelykierto on eduksi sadolle erityisesti silloin, kun maata ei muokata.

Osviittaa hyödyistä on viljelijöiden pelloilla ja lyhytaikaisemmissa kokeissa. Nyt Luken tutkimusryhmä on pystynyt osoittamaan asian tieteellisesti myös kenttäkokeissa.

Tutkimus alkoi vuonna 2005 ja tuloksia on pitänyt julkaista jo useaan kertaan, mutta onneksi kirjoittaminen on viivästynyt, Jalli toteaa.

"Pitkäaikainen koesarja vahvistaa viljelykierron hyödyt ja osa vaikutuksista on vain voimistunut".

Suorakylvö yleistyi 2000-luvun alussa ja samalla heräsi huoli siitä, miten kasvintuhoajien käy. Iso osa niistä hyötyy muokkaamattomuudesta. Taudinaiheuttajat ja osa tuhohyönteisistä säilyy maan pinnalla olkien suojassa, Jalli kertoo.

Rahoitus saatiin kolmevuotiselle hankkeelle, joka käynnistyi vuonna 2005. Viljelykiertoja on kolme yksipuolisesta vehnän monokulttuurista neljän vuoden ja kasvien viljelykiertoon. Suorakylvöä verrattiin kynnettyyn.

Pääkasviksi valittiin kevätvehnä ja viljelykiertoja on kolme. Yksipuolinen vehnäkierto edusti toista ääripäätä ja nelivuotinen kierto, jossa vuorottelivat vehnä, rypsi, mallasohra ja herne toista. Välissä on kahden kasvin kierto, jossa kevätvehnä vuorotteli ohran ja rypsin kanssa. Rypsi vaihtui myöhemmin kevätrapsiksi.

Tutkimus oli alunperin kolmevuotinen, mutta sitä on jatkettu tähän saakka.

"Ja hyvä kun on jatkettu."

Jallin mukaan viljelykierron merkittävät satovaikutukset alkoivat tulla esiin vasta viiden vuoden päästä.

Sen jälkeen erot ovat olleet selviä ja tilastollisesti merkitseviä.

Neljän vuoden ja neljän viljelykasvin kierrossa vehnän sato on paras, kakkosena tulee kahden vuoden kierto ja monokulttuuri jää viimeiseksi.

Erot ovat suurimmat suorakylvetyillä mailla, mutta myös kynnöksillä viljelykierrosta on selkeästi etua.

Jukka Pasonen
Jokioisten koeruuduilla kesti viisi vuotta, ennen kuin viljelykierto alkoi näkyä suorakylvöruutujen sadoissa.

Tutkimuksen keskeinen viesti on: Suorakylvössä yksipuolinen viljely ei toimi, vaan sato romahtaa ja myös laatutappiot ovat tuntuvia.

Jokioisten kokeessa monokulttuurissa viljellyn kevätvehnän sato tutkimusjakson viimeisessä kolmanneksessa on noin 60 prosenttia monipuolisimman viljelykierron vehnäsadosta.

Kyntö auttaa vähän ja sato on suorakylvöä parempi yksipuolisessa viljelyssä.

Toisaalta jos viljelykierto on kunnossa, suorakylvettyjen ja kynnettyjen kevätvehnien sadoissa ei ole eroa, Jalli kertoo.

Viljelykierrosta on etua vehnäsadolle, mutta rikkakasvipaine näyttää samalla kasvavan erityisesti suorakylvössä. Rikat eivät ole kuitenkaan vaikuttaneet vehnän satoon, sillä rikat on saatu torjuttua.

Tulos on osin ristiriidassa ulkomaisten selvitysten kanssa. Selitys voi piillä siinä, että erityisesti suorakylvössä on varsinkin tutkimuksen alkuaikoina ollut rajallisesti tehokkaita erikoiskasvien rikka-aineita.

Koekentällä kasvinsuojelutoimet on tehty rutiinisti tarpeen mukaan. Ennen rikkojen torjuntaa on määritetty rikkakasvien lajisto ja määrä. Glyfosaattia on käytetty suorakylvöruuduilla ennen kylvöä.

Kasvitaudit on määritetty korrenkasvun alussa ja uudelleen maitotuleentumisvaiheessa kasvien tyveltä ja lehdistä, mutta tauteja ei ole torjuttu kemiallisesti kertaakaan.

Tautipaine kevätvehnän lehdissä ja juuristossa on tulosten mukaan alhaisin monipuolisimmassa viljelykierrossa. Viljoista on torjuttu kerran kirvoja 16 vuoden aikana.

Öljykasvien ja herneen tuholaisia on seurattu ansoilla ja torjuttu tarpeen mukaan.

Veikko Niittymaa
Koekenttä perustettiin vuonna 2005 ja koeruudut ovat pysyneet koko ajan ennallaan, samoin muokkaustavat ja viljelykasvit.

Viljelykierto on pysynyt samana koko ajan. Se vastaa 2000-luvun alun näkemystä hyvästä kierrosta ja kasveista, jotka olivat realistisia siihen aikaan, Jalli kertoo.

Nyt moni asia tehtäisiin toisin. Kasvivalikoima olisi huomattavasti laajempi ja syysmuotoisia kasveja olisi todennäköisesti mukana, ehkä myös nurmia. Kevytmuokkaustakin olisi tarpeen tutkia.

Kokeessa on seurattu kasvustojen terveyttä ja satoa, mutta ei sadon ravinteita. "Se hieman harmittaa, koska silloin olisi voitu verrata esimerkiksi kasvien typenottoa", Jalli miettii.

Lue lisää

Mustikat kukkivat runsaasti koko Suomessa – Etelä-Suomessa puolukan kukinnot jo aluillaan

Tämä urakoitsija luopuisi traktorissaan ennemmin ilmastoinnista kuin automaattiohjauksesta – huipputekniikalla lanta leviää kilon tarkkuudella

Luke ja hallitus unohtavat ilmastotieteen perusteet

Kesällä 2022 on kahdet maatalousmessut – Nivala päätti pitää omansa