Suomalainen Maaseutu

Maaperän omat mikrobit saattavat suojata kasveja kasvitaudeilta – mitä enemmän hiiltä, sitä voimakkaampi vaikutus

Luken tutkimuksessa havaittiin, että pellon omat mikrobit voivat tukahduttaa kasvitauteja ja tätä ominaisuutta on mahdollista vahvistaa. Se tukee kasvien pysymistä terveinä. Satokin voi parantua.
Veikko Niittymaa
Tutkija Ansa Palojärvi Lukelta on pystynyt osoittamaan, että maaperän mikrobit pystyvät tukahduttamaan kasvitauteja ja tätä ominaisuutta voidaan vahvistaa viljelytoimilla.

Maaperän omat mikrobit kuten sienet ja bakteerit saattavat suojata kasveja kasvitaudeilta. Tämä tuli selkeästi esiin Luken tutkimuksessa, jossa selvitettiin maan mikrobiston luontaista kykyä tukahduttaa maan ja kasvintähteiden kautta leviävää punahometta pitkäaikaisen muokkauskokeen viljakasvustossa ja sadossa.

Tutkija Ansa Palojärvi Lukelta väitteli perjantaina Helsingin yliopistossa maaperän hyödyllisestä mikrobiaktiivisuudesta ja tautien tukahduttamiskyvystä, joilla voidaan tukea kestävää maataloutta.

Vastausta haettiin muun muassa siihen, miten viljelytoimet vaikuttavat maan hyödylliseen mikrobiaktiivisuuteen ja kuinka tätä aktiivisuutta voidaan yksinkertaisella tavalla mitata.

Pikavoittoja ei ole saatavissa, sillä muutokset maaperässä ovat hitaita ja näkyvät vasta vuosien päästä, Palojärvi kertoo.

Palojärven mukaan maaperän mikrobit kannattaa nähdä viljelijän kavereina ja oikeilla valinnoilla niitä voidaan auttaa. Mikrobien avulla saatetaan jopa ratkoa ongelmia, joita ei oikein muutoin pystytä hallitsemaan.

"On tärkeää nähdä, että maaperän toiminnalla on merkitystä satoon saakka", Palojärvi toteaa.

Mikrobeita tarvitaan kasvien ravinteidenottoon, typen sidontaan ja sienijuuret tukevat osaltaan ravinteiden saantia. Yhdessä ne vahvistavat kasvien puolustusta ja pitävät kasvit terveinä.

Hyvinvoivat kasvit sietävät myös hankalia oloja kuten kuivuutta, kuumuutta tai liiallista kosteutta, samaten tautien aiheuttamaa painetta. Tällä on merkitystä, kun ilmasto muuttuu.

Palojärvi puhuu maan luontaisesta tautisuppressiivisuudesta eli maaperän kyvystä tukahduttaa haitallisia mikrobeja. Sana toistuu tavan takaa haastattelun aikana.

Tautisuppressiivisuutta voidaan myös mitata.

Mitä vahvempi kyky maaperällä on tukahduttaa kasvitauteja, sitä terveempiä kasvit ovat ja sitä parempaa satoa voidaan odottaa, Palojärvi kertoo.

Suorakylvölohkoille voi muodostua kyky tukahduttaa kasvitauteja, mutta ei aina. Se kertoo, että kyse on muustakin kuin muokkauksen keventämisestä.

Ilmiö kytkeytyy mikrobiston kokonaismäärän ja rihmamaisesti kasvavien sienten osuuden kasvuun sekä maaperän orgaaniseen ainekseen ja hiileen.

Mitä enemmän maassa on mikrobeille käyttökelpoista hiiltä, sitä vahvemmaksi tautien tukehduttamiskyky kehittyy.

Orgaanisen aineksen vähenemiskierre pitää saada käännettyä, tutkija pohtii.

Suorakylvöpellolta mitattiin runsaasti rihmamaisia sieniä, jotka vahvistavat kasvien taudintukahduttamiskykyä. Ilmiö havaitaan parhaiten silloin, kun olosuhteet muutoin suosivat taudin ilmaantumista. Kyntö puolestaan vähentää sienirihmastoja.

Pelloilla otetut näytteet tutkittiin laboratoriossa. Mitä paremmin maaperä pystyi estämään haitallisten mikrobien kasvua laboratoriossa, sitä vähemmän kasvitauteja oli pellolla ja kasveissa. Ero näkyi lopulta jopa sadossa.

Veikko Niittymaa
Madot ovat mikrobien tavoin viljelijän kavereita ja auttavat pitämään pellon viljavuutta yllä. Tämä mato löytyi Jokioisten pellolta vapun jälkeen.

Lue lisää

Luonnonsadon korjuu vauhdissa

Tutkijat vastaavat: "Turvepeltojen määrä ei selviä viljavuusnäytteistä"

Turvepeltojen määrä ei selviä viljavuusnäytteistä

"Yhteiskunta epäonnistunut karkeasti ilmastotekojen ostamisessa viljelijöiltä. Tehokkainta olisi palkita suoraan."