Suomalainen Maaseutu

Metsämuseo Lusto odottaa kesän aikana miljoonatta kävijää – "Suomalainen yhteiskunta on tällainen pitkälti metsätalouden ansiosta"

Lusto uudistuu lähivuosina perusteellisesti. Rakennukset peruskorjataan ja samalla näyttelyt uudistetaan.
Matti Turpeinen
Luston toimitusjohtaja Niina Uronen (oik.) ja kehittämispäällikkö Leena Paaskoski luotsaavat Metsämuseo Lustoa kohti uutta tulevaisuutta.

Kaakkois-Suomessa Punkaharjulla sijaitseva Metsämuseo Lusto odottaa vilkasta kesää ja kesän museovieraita.

Viime kesä antoi osviittaa siitä, että pandemian aikana museot ovat vetovoimaisia kohteita ja lisääntynyt kotimaan matkailu ruokki Luston kävijämääriä heinä- ja elokuussa.

Pysyvän ydinnäyttelyn lisäksi Lustossa on tänä kesänä tarjolla kuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija Jenni Tieahon yksityisnäyttely Metsänkätkö, joka esittelee luonnollisen kokoisia veistoksia hevoshahmoista ja suurikokoisista takeista.

Teokset on muotoiltu luonnonmateriaaleista muun muassa punoen ja ommellen.

Toinen iso teemanäyttely on Miehen työ -valokuvanäyttely, joka muodostuu dokumentaarisista metsätyöntekijöiden valokuvista viiden vuosikymmenen takaa.

Tammikuussa Luston toimitusjohtajana aloittanut Niina Uronen sanoo, että metsämuseo katsoo tulevaisuuteensa luottavaisena. Luston perusnäyttely jatkaa vielä pari vuotta, mutta sen jälkeen museo uudistuu voimakkaasti.

”Ydinnäyttely uudistetaan ja se avautuu keväällä 2023. Olemme saaneet tähän hankkeeseen mittavan avustuksen Suomen Kulttuurirahastolta.”

Näyttelyuudistuksen lisäksi Lustoa uudistetaan peruskorjaushankkeessa, jonka on määrä alkaa ensi vuonna. Peruskorjauksessa, joka toteutetaan useamman vuoden aikana, uudistuvat sekä museorakennuksen sisä- että ulkotilat.

Metsämuseo Lusto valmistui vuonna 1994 ja se herätti aikanaan kovasti keskustelua puurakentamisesta, sillä Luston rakenneosat on tehty valtaosin betonista.

Puurakentamisen läpimurtoa on odoteltu ja oikeastaan vasta nyt rakennusmääräysten päivittymisten myötä isojen kohteiden puurakentaminen alkaa olla mahdollista.

”Lusto vaikutti kyllä aikoinaan kovasti puurakentamiskeskusteluun. Silloin 1990-luvulla tällaista rakennusta ei voinut tehdä puusta."

"Vuonna 2004 tehty lisärakennus sen sijaan jo on puurakenteinen”, sanoo Luston kehittämisjohtaja Leena Paaskoski, joka oli mukana projektisihteerinä metsämuseon alkuaikojen valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa.

Niina Uronen sanoo, että Metsämuseo Lusto haluaa olla jatkossa entistä vaikuttavampi tekijä yhteiskunnallisestikin.

Suunnitteilla on uudenlainen museokonsepti, joka hyödyntää uusia esitystekniikoita ja johon kuuluu myös aktiivinen osallistuminen ajoittain kiivaana käyvään metsäkeskusteluun.

Uronen ja Paaskoski muistuttavat metsämuseon perustehtävästä eli metsäisen historian tallentamisesta jälkipolville.

”Tuntuu siltä, että nykyisessä metsäkeskustelussa tietoisuus menneisyydestä on aika heikkoa. Moni ei tajua, mikä metsätalouden merkitys on ollut koko yhteiskunnalle ja metsäluonnolle itselleenkin”, Paaskoski pohtii.

”Esimerkiksi 1800-luvun lopulla pelättiin metsien loppumista. Sen takia alettiin rakentaa metsäalan hallintoa ja koulutusta. Suomalainen yhteiskunta on tällainen pitkälti metsätalouden ansiosta.”

Matti Turpeinen
Luston kaikki 2 500 neliömetriä menevät uusiksi parin vuoden kuluttua, kun uusi ydinnäyttely saadaan rakennettua. Nyt on hyvä mahdollisuus tutustua piakkoin väistyvään perusnäyttelyyn.

Lustossa ollaan aktiivisia kansainvälisesti ja suomalaista metsätaloutta avataan myös ulkomailla.

”Tähän kuuluu esimerkiksi suomalaisten metsäsuhteen käsitteleminen elävänä perintönä. Yhtenä hankkeena olemme viemässä sitä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainväliseen luetteloon”, Paaskoski sanoo.

”Haluamme, että Suomi tunnetaan erilaisten metsäsuhteiden maana. Iso haaste on avata maailmalle, mistä suomalaisten metsäsuhteessa on kysymys."

Liki kolmenkymmenen toimintavuoden aikana Lusto on avannut Suomen metsäistä historiaa jo lähes miljoonalle kävijälle. Uronen sanoo, että miljoonatta kävijää odotellaan metsämuseoon viimeistään loppukesällä.

Mitä miljoonas museovieras voi odottaa saavansa?

”Sitä en voi kertoa, mutta tänä kesänä kannattaa käydä Lustossa”, Uronen nauraa.

Lue myös:

Metsämuseo Lusto oli aikanaan jo päätetty perustaa Jämsänkoskelle, mutta päätös pyörrettiin – Luston paikasta käytiin kisaa kuten nyt erämuseosta

Metsäammattilaisetkin yllättyvät, kun kesäoppaat alkavat puhua metsäkulttuurista ja taiteesta

Lue lisää

Punkaharjun erikoisuus kannattaa ottaa kesän matkaohjelmaan – perille pääsee kiskobussilla

Rungot rapisevat, kun salpietari leviää männikköön – typellä haetaan ripeää kasvua

Viime kesänä syntyi yli 4 000 pyöröpaalia – traktorihommat ovat nuoren koneurakoitsijan mieleen

Nivalan pellolle nousi erilainen elämyspuisto Eiffel-torneineen